Koronavirus rantautui Suomeen. Valtioneuvosto käynnisti rajoittamistoimenpiteitä alkaen suosituksista päättyen poikkeustilan asettamiseen ja väliaikaisiin lakimuutoksiin. Ihmiset reagoivat välittömästi ja erityisesti pk-yrittäjiltä alkoi kuulua viestiä taloudellisesta ahdingosta. Yrittäjäperhettä lähellä elävänä, en minäkään välttynyt unettomilta öiltä – miten laajalti koronavirus tuleekaan mahdollisesti muuttamaan elämäämme?
Aloin vahvasti viestimään paikallisten yrittäjien tukemiseksi. Samalla aloitin myös poliittisen vaikuttamisrumban alueen kansanedustajiin. Yhteistyö yli puoluerajojen on aina toiminut meillä hyvin, joten tässäkin tilanteessa kansanedustajat ottivat mielellään vastaan kaiken tiedon kentältä – huolimatta puoluejäsenyydestä. Vahvoin viestini oli, että niille toimialoille, johon valtio asettaa elinkeinotoiminnan harjoittamiseen rajoittamispakotteita, pitäisi etukädessä kohdentaa taloudellisia tukimuotoja.
13.3.2020 Aluehallintovirastot antoivat määräyksen yli 500 hengen yleisötilaisuuksien kieltämiseksi. Aluehallintovirastot antoivat 17.3.2020 määräyksen yli 10 hengen yleisten kokousten ja yleisötilaisuuksien kieltämiseksi.
Olen lähes 10 vuotta ollut enemmän tai vähemmän mukana yökerhotoiminnan pyörittämisessä. Valtioneuvoston suositusten ja Aluehallintoviraston määräysten myötä keskusteluun nousikin, että saavatko ravintolat tai baarit olla enää auki? Samaan aikaan kun mietittiin, että mitä linjaukset tarkoittavat konkreettisesti ravintola-alalla, alkoivat paikallismediat tutkia miten erityisesti yökerhot toimivat poikkeustilanteessa: sulkevatko he ovensa vai toivottavatko edelleen asiakkaat tervetulleiksi. Jos joku yritys olikin päättänyt pitää ovet auki asiakkaille yli 10 hengen kokoontumista koskevan linjauksen jälkeen, niin asia nostettiin lehtien palstoille tai vähintäänkin sosiaalisessa mediassa keskusteluun. Yrittäjiä haukuttiin välinpitämättömiksi tai kurittomiksi.
Sympatiani olivat yrittäjien puolella.
Valtioneuvosto ei ollut tehnyt vielä tässä vaiheessa linjausta siitä, että ravitsemistoiminta tulisi sulkea. Kuitenkin sosiaalinen paine vaikutti siihen, että moni ravintolayrittäjä (erityisesti baarit) joutui laittamaan omasta tahdostaan tai kansalaisten painostuksesta lapun luukulle ja käynnistämään henkilöstölomautukset ennen virallisten rajoittamistoimenpiteiden voimaantulon.
Lopulta 30. maaliskuuta vahvistettiin majoitus- ja ravitsemistoiminnasta annetun lain väliaikainen muuttaminen, millä rajoitettiin ravitsemisliikkeiden toimintaa koko maassa. Rajoitukset ovat voimassa (näillä tiedoin) toukokuun 2020 loppuun asti. Ravitsemisliike ja siihen kuuluvat sisä- ja ulkotilat on pidettävä suljettuina asiakkailta.
Tämä oli tervetullut väliaikainen rajoittamistoimenpide, sillä ravitsemisliikkeiden sulkemista voidaan pitää tehokkaana keinona koronavirustartuntojen leviämisen ehkäisemiseksi.
On kuitenkin huomattava, että perustuslakivaliokunta otti hyvin perustellun kannanoton esitykseen: Ehdotus merkitsee tietyn elinkeinon harjoittamisen kieltämistä lähes kokonaan määräajaksi ja siten hyvin voimakasta puuttumista perustuslain 18 §:ssä turvattuun elinkeinovapauteen. Lisäksi sääntely rajoittaa ravintolatoiminnan harjoittajien perustuslain 15 §:ssä tarkoitettua omaisuuden suojaa. Ehdotuksen arvioidaan lisäävän lomautuksia ja irtisanomisia ravintola-alalla entisestään.
Lisäksi perustuslakivaliokunta nosti kiellon aiheuttamien menetysten kompensoimisen elinkeinonharjoittajille.
Lisäksi ravitsemisliikkeiden toiminnassa on tosiasiallisesti jo tapahtunut merkittäviä muutoksia ihmisten käytöksen ja viranomaissuositusten vuoksi. Ottaen huomioon nyt ehdotetun sääntelyn poikkeuksellisen huomattavat vaikutukset ja vaikutusten äkillisyys perustuslakivaliokunta pitää välttämättömänä, että lailla säädetään sekä 3 a §:n mukaisen kiellon aiheuttamien menetysten kohtuullisesta kompensoimisesta että vaikutuksia lieventävistä järjestelyistä elinkeinonharjoittajille.
Miten nykyiset tukipaketit vastaavat tämän hetken tarpeisiin ravitsemistoiminnassa?
Yleisesti todettakoon, että valtioneuvosto reagoi ihailtavan nopeasti yritysten taloudelliseen ahdinkoon. Informaatioähky erilaisista tukimahdollisuuksista alkoi valua mediaan nopeasti ja eri tukitoimet eri kohderyhmille rytmitettiin alkavaksi eri ajankohtina: yrittäjien työttömyysturva, ELY-keskuksen tuki enintään 5 henkeä työllistäville, Business Finlandin tuki yli 5 henkeä työllistäville, kuntien tuki yksinyrittäjille, maa- ja puutarhatalouden tuet sekä Finnveran lainatakaukset jne.
Ravitsemistoimintaan lukeutuu: ravintolat ja vastaava ravitsemistoiminta; Ateriapalvelut ja muut ravitsemispalvelut sekä Baarit ja kahvilat (tilastokeskuksen yläluokitukset). Ne ovat siis samaan pääluokkaan kuuluvaa toimialaa ja varmasti yksi pahiten koronatilanteen sijaiskärsijöistä eritoten asetetun väliaikaislain myötä, jolloin osa toimijoista ei voi/saa harjoittaa elinkeinotoimintaa käytännössä ollenkaan.
Erityisen tärkeä huomio: kehittämisavustukseksi nimetty avustus on nimensä mukaisesti kehittämisavustusta. Näin ollen edellytyksenä on, että toimintaan tulee luoda vähintäänkin uusia innovaatioita, joiden avulla yritys pyrkii varmistamaan kassavirran kriisin keskelläkin.
Haluankin nostaa rajoittamistoimenpiteiden vaikutukset ja nykytukien soveltuvuuden baarien toimintaan.
Voivatko nykyiset tukitoimet edesauttaa baarien selviytymistä kriisitilanteessa kun suurimmat tukitoimet ovat kehittämisrahoituksia? Miten baaritoiminnassa voidaan luoda rahoituksissa tavoiteltavia innovaatioita, kun niiden pääasiallinen tehtävä on alkoholin myyminen ja tapahtumien järjestäminen?
Ruokaravintoloille suotiin edelleen take away toiminta, ja todella hienosti monet päätyivätkin tähän ratkaisuun jo varhaisessa vaiheessa. Eli ainakin osalla ravintoloista on mahdollista saada osittain myyntiä poikkeusaikoinakin.
Puhtaasti anniskeluravintoloina toimivilla baareilla on hyvin jyrkät reunaehdot alkoholilainsäädännön vuoksi toiminnan kehittämiselle. Harvalla on esimerkiksi lisenssejä alkoholituotteiden ulosmyyntiin, sillä toiminta ei ole kannattavaa kilpailussa vähittäiskauppojen kanssa. Myöskään tapahtumatoimintaa ei voi/saa toteuttaa. Samaan aikaan kiinteät kustannukset pyörivät kuten vuokrat ja erilaiset lisenssimaksut.
Hartain toiveeni olisikin, että poliittiset päättäjät huomaisivat ravitsemistoimijoiden ahdingon, ja luvatut uudet tukimuodot suunnattaisiin mahdollisimman pian erityisesti ravitsemistoiminnan pk-yrittäjille. Toivon myös erityisesti sen tunnistamista ja tunnustamista, että ravitsemistoiminta on moninainen kenttä. Rajoittamistoimenpiteet ovat rajoittaneet toisten alalla toimivien toimintaa enemmän kuin toisten. Näin ollen myös tulevat tuet on suhteutettava tähän tosiasiaan.
Lopuksi haluan vielä tämän kirjoituksen myötä antaa suuret tsemppiviestit ravintola-alan yrittäjille! Tästä varmasti selvitään. Ja muistetaan, että tämä tilanne ei ole yrittäjistä johtuvaa, vaan koronasta.
#Supportyourlocal
Emine Ehrström
Vaasan kaupunginvaltuutettu
Kasvatus- ja opetuslautakunnan jäsen
Työskentelee virkamiehenä, työllisyyden ja maahanmuuton parissa
Vaasan kaupunginvaltuutettu
Kasvatus- ja opetuslautakunnan jäsen
Työskentelee virkamiehenä, työllisyyden ja maahanmuuton parissa
Tämä blogikirjoitus on julkaistu alkujaan Vaasan vaalipiirin vihreiden blogissa. http://www.vavavi.fi/2020/04/28/koronavirus-jyllaa-ja-ravitsemistoimijoiden-ahdinko-kasvaa/?fbclid=IwAR1647qZ7pHsxGSnJU_VR4hEr0ngfBqoD2ZV_pkdPYyJPP63yzfODRgDuxE
