Toukokuun väliaikatietoja

Toukokuussa poliittiseen vaikuttamiseen käyttämä aikani on mennyt pitkälti sähköpostikonsultoihin ja neuvotteluihin virkamiesten ja kollegojen kanssa. Näistä ajattelin tehdä joitakin nostoja.

Vaasassa suhtaudutaan myönteisesti  Satakunta-tutkimushankkeeseen 

Tutustuin Satakunta-tutkimushankkeeseen, jolla on tarkoitus vastata kuntien julkisten rakennusten sisäilmaongelmiin. Lähestyin Vaasan kaupungin virkamiehiä olisiko Vaasan mahdollista osallistua hankkeeseen. Asia vietiin Vaasan kaupungin sisäilmatyöryhmään 22.5.2018 jolloin sain myös ryhmän puheenjohtajalta tiedon, että sisäilmatyöryhmä pitää tärkeänä sitä, että Vaasan kaupunki osallistuu hankkeeseen. Seuraavaksi aloitetaan kartoittamaan sitä, miten Vaasan on mahdollista osallistua hankkeeseen ja millä edellytyksin.

Turun yliopiston työterveyshuollon ja ympäristölääketieteen hankkeessa seurataan osallistuvien kuntien sisäilmakorjauksia seuraavan kymmenen vuoden ajan. Projektia vetää Turun yliopiston työterveyshuollon ja ympäristölääketieteen professori Tuula Putus.
Turun yliopisto edellyttää, että osallistuvat kunnat sitoutuvat suosituksiin hyvästä sisäilmasta. Keinojen lista on pitkä ja siihen kuuluvat esimerkiksi korjausarvioiden mukaiset peruskorjaukset, vesivahinkojen välitön korjaus, ilmanvaihdon tauoton käyttö, ilmanvaihtojärjestelmien säännöllinen nuohoaminen, oirekyselyt tiloja käyttäville ja terveiden tilojen järjestäminen sairastuneille. Hankkeessa myös kiinnitetään huomiota parempaa sisäilmaa luotaessa tilojen helppoon siivottavuuteen ja pintojen puhdistettavuuteen hajusteettomilla puhdistusaineilla.
Hankkeeseen osallistuvien kuntien sisäilmakorjauksia seurataan useilla eri mittareilla. Hyödyistä ja haitoista tehdään kustannus-vaikuttavuusanalyysi. Hankkeessa myös seurataan, paraneeko ihmisten hyvinvointi, kun suosituksia noudatetaan. Hankkeessa tehdään sisäilmaongelmista kärsivien rakennusten mikrobiologisia ja toksikologisia tutkimuksia.

Aiheesta lisää: 
Satakunta-hanke | Satakunnan kansan uutisjuttu aiheesta

Eläinlääkäripäivystyksen kehittäminen

Olen ollut yhteydessä Ympäristö- ja ympäristöterveydenhuollon päällikköön, joka koordinoi eläinlääkäripäivystyksen yhteistoiminta-alueen toimintaa hallinnollisesti. Lisäksi olen ollut yhteydessä Vaasan kaupungin ympäristötoimenjohtajaan. 

Keskustelut ovat koskeneet eläinlääkäripäivystyksen kehittämistä siten, että puhelinpäivystykseen palkattaisiin eläintenhoitaja erityisesti seura-, harrastus- ja lemmikkieläimille. Tämä lisäisi päivystystoiminnan joustavuutta ja toisi päivystävälle eläinlääkärille lisäresursseja. Lisäksi eläintenhoitaja voisi tarjota neuvonnassa ensiapuohjeita ja tehdä arvion siitä, onko avuntarve kriittinen ja välitön - jolloin välitöntä hoitoa tarvitsemat ohjataan eläinlääkärille. Eläinlääkäri ja eläintenhoitaja toimisivat siis tiiviissä yhteistyössä läpi päivystyksen. Olen selvittänyt vuosikustannuksia ja arvioksi on annettu 150000-100000 euroa. Tämä siis ottaen huomioon, että päivystys on jokainen arkipäivä klo 16 jälkeen klo 08 aamuun saakka sekä viikonloppuisin 24/7. 

Päivystysalue 2:een sisältyy Laihia, Mustasaari, Vaasa ja Vöyri. Näin ollen olisikin toivottavaa, että yhteistoiminta-alueeseen kuuluvat osallistuisivat kehittämistyöhön ja rahoitusosuus jakautuisi näiden kuntien kesken. MAKU-SOTE-uudistus tuo uudistuksia myös eläinlääkäripäivystykseen kun se siirtyy pois kunnalliselta puolelta. Näin ollen koen, että ensi alkuun meidän on katsottava meneekö SOTE-MAKU läpi eduskunnassa. Jos uudistus ei mene äänestyksessä läpi on perusteltua aloittaa eläinlääkäripäivystyksen kehittäminen kunnissa. Jos taas uudistus menee läpi silloin on mielestäni perusteltua viestiä huomioitavista tarpeista maakuntauudistusta työstäville virkamiehille ja keskittää kehittämistyö siihen suntaan. 

Vaasan kaupunki tekee budjettikehyksen kesäkuun alussa ja olen tässä pähkäillyt, että yritänkö kuitenkin saada 50 000€ Vaasan budjettikehykseen päivystävään eläinlääkäritoimintaan, siltä varalta jos uudistus ei mene läpi. Näin ollen on myös varmempaa, että asia huomioidaan budjettivalmistelussa.

Lisää koulupsykologeja ja koulukuraattorivirkoja

Esitin 12.3.2018 Kasvatus- ja opetuslautakunnan kokouksessa, että suomenkieliseen esi- ja perusopetukseen perustetaan 2 koulupsykologin virkaa, joista toinen on osa-aikainen. Puheenjohtaja totesi yksimielisyyden, jolla perustein Ehrströmin esitys tuli hyväksytyksi.
Asia siirtyi yleisjaoston käsittelyyn ensin 12.4.2018 jolloin asia palautettiin. Tänään 24.5.2018 asia on jälleen yleisjaoston esityslistalla. Nyt toivotaan, että asia hyväksytään esityksen mukaisesti!

Vanhan Vaasan koulun tilanne

Tiistaina 22.5 Kasvatus- ja opetuslautakunnan jäsenille järjestettiin iltakoulu Vanhan Vaasan koulun tilanteesta. Tämä siksi, jotta meillä olisi mahdollisimman paljon tietoa päätöksenteon tukena kesäkuun kokouksessa. 

Poikien ja miesten nykytila ja tulevaisuus

Meistä varmasti jokainen on sortunut jossakin tilanteessa toteamaan ”pojat on poikia”. Nyt on kuitenkin aika suunnata katseemme tilastoihin ja ottaa tutkimustulokset vakavissamme: syrjäytyneistä 15-29-vuotiaista noin kaksi kolmasosaa on nuoria miehiä. Poikien haasteet voidaan havaita jo varhaisessa iässä. Tutkimukset ovat osoittaneet, että nuorten tyttöjen ja poikien väliset osaamiserot ovat kasvaneet. Pojat alisuoriutuvat peruskoulussa ja heidän yleinen osaamisensa on heikentynyt.

Yhdeksi keskeiseksi huolenaiheeksi on noussut poikien yksinäisyys. Suomen mielenterveysseuran mukaan joka viides lapsi tai nuori kärsii vakavasta yksinäisyydestä. Yksinäisyys alentaa itseluottamusta ja lisää riskiä mm. tunne-elämän ongelmiin. Lapsuudessa koettu pitkäaikainen yksinäisyys jatkuu usein myös nuoruudessa. Tämä on suuri syrjäytymisriski.

Pojat tarvitsevat kannustusta ja kuuntelua. Tunteet ja pelot täytyy kyetä sanoittamaan ja unelmista täytyy voida uskaltaa puhua. Mielekäs vapaa-ajantoiminta on tärkeää niin koulun käynnin tukemiselle kuin ystävien saamiselle.

Pyrkimys varhaiseen puuttumiseen on kannatettavaa. Tämän rinnalla on huolehdittava siitä, että syrjäytymisen kierteestä on mahdollisuus päästä pois jokaisessa elämänvaiheessa iästä riippumatta.

Syrjäytymiselle ei ole vakiintunutta määritelmää, joka vaikeuttaa asian todellista mittaamista. Tilastojen avulla voidaan kuitenkin tehdä joitakin toteamia ja kuvata erilaisia huono-osaisuuden tiloja ja riskitekijöiden kasaantumisia. Selvää on, että matala koulutus, pitkäaikainen työttömyys, toimeentulo-ongelmat, elämänhallintaan liittyvät ongelmat, sosiaalisten suhteiden vähyys sekä osallisuuden heikentyminen ovat merkittäviä syrjäytymisen riskitekijöitä. Syrjäytymisellä on yhteys myös mielenterveysongelmiin.

On oletettavaa, että mitä pidemmän aikaa henkilö on syrjäytynyt, sitä pienemmäksi esimerkiksi koulutuksen suorittamisen todennäköisyys muuttuu. Lisäksi tutkimuksissa on todettu, että palvelut eivät kohtaa niiden nuorten tarpeita, joilla on alentunut toimintakyky ja jotka eivät siten ole työ- tai opiskelukykyisiä.

Olen seurannut liian monen huonovointisen miespuolisen henkilön oireilua ja kamppailua. Olen kuullut liian monen ikäluokkaani kuuluvan miespuolisen henkilön liian aikaisesta poismenosta.

Pienen pojan äitinä olen huolestunut nykyisestä poikien ja miesten heitteillejätöstä. Minkälainen tulevaisuus pojallani on edessään? Minkälaisen tien hän itselleen valitsee tai minkälaisen tien yhteiskunta hänelle suo? Uskaltaako hän tarvitessaan hakea apua ajoissa tai saako hän apua sitä pyytäessään?

Emme tarvitse enempää kohtalokkaita seuraamuksia huomioidaksemme poikien ja miesten hädän sekä antaaksemme oman panostuksemme poikien ja miesten hyvinvoinnin tukemiselle ja osallisuuden edistämiselle.

Olen jättänyt valtuustoaloitteen, jotta Vaasan kaupungissa nimettäisiin taho, joka kartoittaisi poikien ja miesten hyvinvoinnin tilaa ja palveluiden riittävyyttä sekä ryhtyisi asiassa kehittämistoimiin.

Positiivisia erityistoimia tulee kehittää poikien ja miesten erityistarpeiden huomioimisella ja kohdistettujen palveluiden rakentamisella, joka lopulta tukee tosiasiallisen tasa-arvon toteutumista eri sukupuolten välillä. Miesten aseman parantaminen edellyttää sukupuolinäkökulman valtavirtais-tamista sekä miesnäkökulmien nykyistä parempaa huomioon ottamista. Painopiste on oltava ennaltaehkäisevässä työssä mutta nykyinen tilanne vaatii jo rinnalle korjaavia toimenpiteitä.

Kaikille on turvattava mahdollisuus päästä eteenpäin elämässä  - jokaisessa elämänvaiheessa.