YDINKESKUSTAN JA TORIN KEHITTÄMINEN OSAKSI STRATEGIAA
Tori on kaupungin tärkein julkinen tila ja käyntikortti vieraille. Sen laatutasosta huolehtiminen on tärkeää kaupungin elinvoimaisuuden turvaamisessa. Kivihaan kehityssuunta luo painetta perinteisen, elämyksellisen kauppa- ja tapahtumaympäristön vaalimiseen keskustassa. Kivihaan kehittämisen ei pitäisi kilpailla keskustan kanssa vaan painopisteet näiden alueiden kehittämisessä tulee olla toisiaan tukevia. Näillä toimin saavutamme aluekehittämisestä parhaan mahdollisen hyödyn.
Tällä hetkellä Kivihaka vetää kuntalaisia ja matkailijoita puoleensa. Keskustan ja torin jähmettynyt kohtalo huolestuttaa kuntalaisia, matkailua, paikallisia PK-yrittäjiä ja ainakin osaa meistä politiikoista. Vaasan kaupungin on huolehdittava keskustan ytimen elinvoimaisuudesta, vetovoimaisuudesta ja elämyksellisyydestä. Elämyksellinen ja tapahtumarikas ydinkeskusta edistää vaasalaisten hyvinvointa ja myönteistä käsitystä vaasalaisuudesta. Hyvinvoinnin kokemus on myös yksi tärkeä vetovoimatekijä ihmisten houkuttelemisessa muuttamaan kirjansa Vaasaan. Positiivinen kaupunkikuva ydinkeskustasta on myös eduksi koko kaupungin imagolle rekrytoitaessa suuria yrityksiä alueelle.
Tämän vuoksi ydinkeskustan ja torin elävöittäminen tulisi lisätä osaksi strategian toimenpiteitä. (esitys hyväksyttiin yksimielisesti)
BUDJETTI LISÄYS:
Elävät kaupunkikeskustat ry (EKK) on tehnyt suosituksen, miten jokaisen kaupungin tulisi tukea paikallista keskustan kehitysyhdistystä. Vaasanseudun matkailu oy, Visit Vaasa, vastaa erillisen sopimuksen perusteella Vaasan keskustan kehittämisestä ja edistämisestä. Tällä hetkellä Vaasan kaupunki tukee keskustan kehittämistä 30 000 eurolla. Kuitenkin EKK:n mukaan kaupungissa ollessa alle 100 000 asukasta on kerroin 0,70 euroa / asukas. Tämä tarkoittaa sitä, että kyseisen suosituksen mukaan Vaasan kaupungin tulisi tukea Vaasan seudun matkailu oy:n tekemää keskustan kehittämistä 46 9000 eurolla (67.000 asukasta * 0,70€).
Esitykseni on seuraava:
Tulosalue 143 Varausmäärärahat.
Lisätään Vaasanseudun matkailu oy:lle 20 000 euron lisämääräraha Vaasan ydinkeskustan ja torin kehittämiseen ja markkinoimiseen.Tällöin matkailun kehittäminen ja edistäminen nousee kokonaisuudessaan 110 000 euroon (nyt 90 000€). Määräraha on varattu toimenpiteisiin, jotka edistävät Vaasan matkailua, kuten esim. kongressi- ja tapahtumahankinta, tuotekehitys, sekä muut matkailun edistämishankkeet.
keskiviikko 29. marraskuuta 2017
Marraskuun budjettikokous: Welcome Office
Puolsin marraskuun budjettikokouksessa Vasemmiston Aino Akinyemin esitystä 60 000 euron lisämäärärahasta (hävittiin äänestyksessä) seuraavin perustein:
WELCOME OFFICE
Vaasaan muuttaa entistä enemmän kansainvälistä työvoimaa ja opiskelijoita, perinteisen humanitaarisen maahanmuuton ja perhesiteeseen perustuvan muuton lisäksi. Kaikille avoin, keskitetty ja sosiaalitoimesta irrallaan oleva maahanmuuttajien tieto- ja neuvontapalvelupiste edistää kaikkien maahanmuuttajaryhmien valmiuksia onnistuneeseen kotoutumiseen Vaasassa. Kotouttamisasioista vastaa valtakunnallisesti työ- ja elinkeinoministeriö, ja näin katsonkin otolliseksi, että lisäresursseja kohdistetaan nimenomaan työelämä- ja yhteiskunnallisia valmiuksia edistäviin palveluihin, jota Welcome officen palvelut tarjoavat.
Vaasan kaupungin rakenneuudistuksen myötä kotouttamisasioista ei vastaa enää yksi taho ja tämä on näyttäytynyt sekä toimijoille että asiakkaille ongelmana. Kehittämällä ja lisäämällä Welcome officen palveluita tuemme sekä paikallisten toimijoiden kotouttamistyön vaikuttavuutta että asiakkaita keskeisen tiedon ja neuvonnan saavuttamisella matalalla kynnyksellä.
Yhdenvertaisuuslakiin sisältyvällä positiivisella erityiskohtelulla tuetaan ryhmien tosiallisista yhdenvertaisuutta. Esimerkiksi kotoutumislainmukaiset toimenpiteet liittyvät yleensä yhteiskuntaa koskevien tietojen ja taitojen vahvistamiseen ja yhdenvertaisuutta turvaaviin toimenpiteisiin. Tämä pätee myös Welcome officen toimintaan. Avoin maahanmuuttajien tieto- ja neuvontapalvelu tukee ja mahdollistaa tavoitetta, jossa maahanmuuttajat aktiivisesti ja itsenäisesti osallistuvat heidän omaan kotouttamisprosessiinsa.
Vaasan kaupungin kotouttamisohjelmaan on kirjattu seuraavasti: Kaikille maahanmuuttajille annetaan henkilökohtaista ohjausta ja neuvontaa, järjestetään erilaisia informaatiotilaisuuksia ja tapaamisia. Lisäksi tehostetaan tiedottamista eri tiedotuskanavia hyväksikäyttäen. Tietoa annetaan myös englannin kielellä tai omalla kielellä. Welcome officessa omakielisen neuvonnan mahdollistaminen on yksi vetovoimatekijä ulkomaisille yrityksille ja kansainvälisille osaajille. Tutkimusten mukaan omakielinen neuvonta erityisesti kotoutumisen alkuvaiheessa luo myönteisen alun kotoutumisprosessille.
Näillä sanoin, kannatan Aino Akinyemin esitystä 60 000€ lisäämisestä Welcome officelle palveluiden kehittämiseen niin, että sen palveluita pystytään kehittämään edelleen laki kotouttamisen edistämisestä, yhdenvertaisuuslain ja Vaasan kaupungin kotouttamisohjelman mukaisesti.
WELCOME OFFICE
Vaasaan muuttaa entistä enemmän kansainvälistä työvoimaa ja opiskelijoita, perinteisen humanitaarisen maahanmuuton ja perhesiteeseen perustuvan muuton lisäksi. Kaikille avoin, keskitetty ja sosiaalitoimesta irrallaan oleva maahanmuuttajien tieto- ja neuvontapalvelupiste edistää kaikkien maahanmuuttajaryhmien valmiuksia onnistuneeseen kotoutumiseen Vaasassa. Kotouttamisasioista vastaa valtakunnallisesti työ- ja elinkeinoministeriö, ja näin katsonkin otolliseksi, että lisäresursseja kohdistetaan nimenomaan työelämä- ja yhteiskunnallisia valmiuksia edistäviin palveluihin, jota Welcome officen palvelut tarjoavat.
Vaasan kaupungin rakenneuudistuksen myötä kotouttamisasioista ei vastaa enää yksi taho ja tämä on näyttäytynyt sekä toimijoille että asiakkaille ongelmana. Kehittämällä ja lisäämällä Welcome officen palveluita tuemme sekä paikallisten toimijoiden kotouttamistyön vaikuttavuutta että asiakkaita keskeisen tiedon ja neuvonnan saavuttamisella matalalla kynnyksellä.
Yhdenvertaisuuslakiin sisältyvällä positiivisella erityiskohtelulla tuetaan ryhmien tosiallisista yhdenvertaisuutta. Esimerkiksi kotoutumislainmukaiset toimenpiteet liittyvät yleensä yhteiskuntaa koskevien tietojen ja taitojen vahvistamiseen ja yhdenvertaisuutta turvaaviin toimenpiteisiin. Tämä pätee myös Welcome officen toimintaan. Avoin maahanmuuttajien tieto- ja neuvontapalvelu tukee ja mahdollistaa tavoitetta, jossa maahanmuuttajat aktiivisesti ja itsenäisesti osallistuvat heidän omaan kotouttamisprosessiinsa.
Vaasan kaupungin kotouttamisohjelmaan on kirjattu seuraavasti: Kaikille maahanmuuttajille annetaan henkilökohtaista ohjausta ja neuvontaa, järjestetään erilaisia informaatiotilaisuuksia ja tapaamisia. Lisäksi tehostetaan tiedottamista eri tiedotuskanavia hyväksikäyttäen. Tietoa annetaan myös englannin kielellä tai omalla kielellä. Welcome officessa omakielisen neuvonnan mahdollistaminen on yksi vetovoimatekijä ulkomaisille yrityksille ja kansainvälisille osaajille. Tutkimusten mukaan omakielinen neuvonta erityisesti kotoutumisen alkuvaiheessa luo myönteisen alun kotoutumisprosessille.
Näillä sanoin, kannatan Aino Akinyemin esitystä 60 000€ lisäämisestä Welcome officelle palveluiden kehittämiseen niin, että sen palveluita pystytään kehittämään edelleen laki kotouttamisen edistämisestä, yhdenvertaisuuslain ja Vaasan kaupungin kotouttamisohjelman mukaisesti.
keskiviikko 22. marraskuuta 2017
Voihan jäähalli!
Jäähalli. Jäähalli. Vielä kerran, voihan jäähalli.
Vaasan kaupungin ensi vuoden budjetin investointeja käsitellään joulukuun valtuuston kokouksessa. Investointiosa siirrettiin käsiteltäväksi kuukaudella eteenpäin, jotta jäähallin vaatimat kokonaiskustannukset saataisiin selvitettyä. Mielestäni kaupunginhallitus toimi tässä tilanteessa esimerkillisesti ja erinomaisesti. Huolimatta siitä, että meistä jokainen haluaa, että Vaasassa on turvallinen ja tasokas jäähalli, on ennen päätöksentekoa tiedettävä fatkat - eli kustannukset.
Pohjalaisessa uutisoitiin, että jäähallin laajentamisen ja peruskorjaamisen kokonaiskustannus olisi 16,5 miljoonaa, eli siis puolimiljoonaa vähemmän aiemmin ennustetusta. Tämä oli myönteinen kehityssuunta. Summa on edelleen valitettavan korkea, 16,5 miljoonaa euroa, joka siis tarkoittaa 16,5 miljoonaa euroa lisää nykyiselle investointilistalle. Summan on toki katsottu jakaantuvan useammalle vuodelle eikä siten kokonaisuudessaan kohdistu ainoastaan vuodelle 2018.
Mitä siis tehdä kun jäähalli vaatii remonttia mutta hintalappu on kunnalle valtava? Tuoreena valtuutettuna kerrottakoot, että tämä tapaus on saanut minut entistä tiedonjanoisemmaksi.
On oltava keinoja. On löydyttävä keinoja.
Olen kuumeisesti keskustellut asiasta toisaalta minua taitavampien talousihmisten kanssa toisaalta kuntalaisten kanssa. Osalle kuntalaisista jäähalli on tärkeä osa arkea esimerkiksi lasten harrastusten kautta tai Sportin kannattajuuden myötä. Osalle jäähallin olemassaolo ei hetkauta elämää.
Keskustelut ovat olleet mielenkiintoisia, sillä niistä on saanut suhteellisen kokonaisvaltaisen katsauksen siitä, mitä jäähallin vaatimat korjaus- ja laajentamissuunnitelmat merkitsevät käytännössä. Millaisia asioita tulee ottaa huomioon kun puhutaan yksityistämisestä jne.
Mielestäni Tommi Mäki toi valtuuston budjettikokouksessa 13.11 hyvän avauksen siitä vaihtoehdosta, että jäähalli voitaisiin kokonaan myydä yksityiselle taholle, jolloin kaupungin velkataakka ei suurenisi. Mietin, että ihan potentiaalinen vaihtoehto -miksei?
Kunnes keskusteluni avarsivat näkemystäni: jäähallin myyminen yksityisille tarkoittaisi sitä, että myös yksityinen taho päättäisi esimerkiksi hallin vuokratasot (tietysti ihan luonnollista). Tämä puolestaan vaikuttaisi erityisen negatiivisesti junnutoimintaan ja pahimmassa tapauksessa osa jäähallissa nyt toimivista urheiluseuroista eivät voisi jatkossa enää toimia. Toinen vaihtoehto olisi se, että harrastustoiminnot luistelun ja jääkiekon osalta nousisivat edelleen, jolloin yhä harvemmalla lapsella ja nuorella olisi mahdollisuuksia osallistua toimintaan. Tämä näkemys tyrmäsi ajatukseni jäähallin myymisestä.
Kannatan vahvasti harrastustoimintojen mahdollistamista sekä lasten ja nuorten yhdenvertaisia osallistumismahdollisuuksia eri lajeihin. Aloin jatkotyöstää Mäen näkemystä; olisiko mahdollista säilyttää osa jäähallista kunnan/kuntayhtymän alaisena ja osan puolestaan myydä yksityiselle taholle? En ole vieläkään nähnyt jäähallin suunnitelmia, joten olen edelleen vain ajatusteni ja ideoideni varassa. Ajattelisin kuitenkin, että näin junnutoiminnan kustannusten päätösvalta vuokrien osalta säilyisi kunnalla, mutta esimerkiksi liigapuolelle tarkoitettu investointikokonaisuus voisi siirtyä yksityiselle.
Mitä jos Vaasan kaupunki maksaa ilman yksityisiä tahoja jäähallin summan? Mustasaari on tehnyt investointipäätöksen ja Sport ilmeisesti vielä pohtii asiaa rahoittamisesta (olen näissäkin tiedoissa uutisten varassa). Tulevina vuosina on tulossa suuria investointeja kuten koulu- ja päiväkotiremontteja. Tiedämme, että asia vaatii lisäselvitystä eivätkä nämä näy sen vuoksi vielä listoilla. Lisäksi on huomioitava Pohjalaisen (18.11.2017) uutinen Talotoimen kaikkien rakennusten ympärivuorokautisen ilmanvaihtopolitiikan, jonka parantaminen toisi Vaasalle miljoonien lisälaskun. Vaatiiko sisäilmaongelmiin puuttuminen investoimista uusiin ilmanvaihtolaitteisiin Vaasassa? Tämä toisi edelleen suuria korotuksia tuleville investointilistoille. Oman ideologiani kannalta katson, että kunnan on turvattava ennen kaikkea peruspalvelut ja kaikissa peruspalveluissa on oltava riittävä ilmanvaihto ja terve sisäilma.
Osa katsoo, että kaupungin kannattaa ottaa nyt lainaa korkojen ollessa matalalla. Pitkäntähtäimen suunnittelua ja taloudenhallintaa - tulevaisuudessa investoinnit maksavat enemmän.
Keinoja on monia. Mikä on paras mahdollinen vaihtoehto?
Vielä neljännen kerran, voihan jäähalli!
Vaasan kaupungin ensi vuoden budjetin investointeja käsitellään joulukuun valtuuston kokouksessa. Investointiosa siirrettiin käsiteltäväksi kuukaudella eteenpäin, jotta jäähallin vaatimat kokonaiskustannukset saataisiin selvitettyä. Mielestäni kaupunginhallitus toimi tässä tilanteessa esimerkillisesti ja erinomaisesti. Huolimatta siitä, että meistä jokainen haluaa, että Vaasassa on turvallinen ja tasokas jäähalli, on ennen päätöksentekoa tiedettävä fatkat - eli kustannukset.
Pohjalaisessa uutisoitiin, että jäähallin laajentamisen ja peruskorjaamisen kokonaiskustannus olisi 16,5 miljoonaa, eli siis puolimiljoonaa vähemmän aiemmin ennustetusta. Tämä oli myönteinen kehityssuunta. Summa on edelleen valitettavan korkea, 16,5 miljoonaa euroa, joka siis tarkoittaa 16,5 miljoonaa euroa lisää nykyiselle investointilistalle. Summan on toki katsottu jakaantuvan useammalle vuodelle eikä siten kokonaisuudessaan kohdistu ainoastaan vuodelle 2018.
Mitä siis tehdä kun jäähalli vaatii remonttia mutta hintalappu on kunnalle valtava? Tuoreena valtuutettuna kerrottakoot, että tämä tapaus on saanut minut entistä tiedonjanoisemmaksi.
On oltava keinoja. On löydyttävä keinoja.
Olen kuumeisesti keskustellut asiasta toisaalta minua taitavampien talousihmisten kanssa toisaalta kuntalaisten kanssa. Osalle kuntalaisista jäähalli on tärkeä osa arkea esimerkiksi lasten harrastusten kautta tai Sportin kannattajuuden myötä. Osalle jäähallin olemassaolo ei hetkauta elämää.
Keskustelut ovat olleet mielenkiintoisia, sillä niistä on saanut suhteellisen kokonaisvaltaisen katsauksen siitä, mitä jäähallin vaatimat korjaus- ja laajentamissuunnitelmat merkitsevät käytännössä. Millaisia asioita tulee ottaa huomioon kun puhutaan yksityistämisestä jne.
Mielestäni Tommi Mäki toi valtuuston budjettikokouksessa 13.11 hyvän avauksen siitä vaihtoehdosta, että jäähalli voitaisiin kokonaan myydä yksityiselle taholle, jolloin kaupungin velkataakka ei suurenisi. Mietin, että ihan potentiaalinen vaihtoehto -miksei?
Kunnes keskusteluni avarsivat näkemystäni: jäähallin myyminen yksityisille tarkoittaisi sitä, että myös yksityinen taho päättäisi esimerkiksi hallin vuokratasot (tietysti ihan luonnollista). Tämä puolestaan vaikuttaisi erityisen negatiivisesti junnutoimintaan ja pahimmassa tapauksessa osa jäähallissa nyt toimivista urheiluseuroista eivät voisi jatkossa enää toimia. Toinen vaihtoehto olisi se, että harrastustoiminnot luistelun ja jääkiekon osalta nousisivat edelleen, jolloin yhä harvemmalla lapsella ja nuorella olisi mahdollisuuksia osallistua toimintaan. Tämä näkemys tyrmäsi ajatukseni jäähallin myymisestä.
Kannatan vahvasti harrastustoimintojen mahdollistamista sekä lasten ja nuorten yhdenvertaisia osallistumismahdollisuuksia eri lajeihin. Aloin jatkotyöstää Mäen näkemystä; olisiko mahdollista säilyttää osa jäähallista kunnan/kuntayhtymän alaisena ja osan puolestaan myydä yksityiselle taholle? En ole vieläkään nähnyt jäähallin suunnitelmia, joten olen edelleen vain ajatusteni ja ideoideni varassa. Ajattelisin kuitenkin, että näin junnutoiminnan kustannusten päätösvalta vuokrien osalta säilyisi kunnalla, mutta esimerkiksi liigapuolelle tarkoitettu investointikokonaisuus voisi siirtyä yksityiselle.
Mitä jos Vaasan kaupunki maksaa ilman yksityisiä tahoja jäähallin summan? Mustasaari on tehnyt investointipäätöksen ja Sport ilmeisesti vielä pohtii asiaa rahoittamisesta (olen näissäkin tiedoissa uutisten varassa). Tulevina vuosina on tulossa suuria investointeja kuten koulu- ja päiväkotiremontteja. Tiedämme, että asia vaatii lisäselvitystä eivätkä nämä näy sen vuoksi vielä listoilla. Lisäksi on huomioitava Pohjalaisen (18.11.2017) uutinen Talotoimen kaikkien rakennusten ympärivuorokautisen ilmanvaihtopolitiikan, jonka parantaminen toisi Vaasalle miljoonien lisälaskun. Vaatiiko sisäilmaongelmiin puuttuminen investoimista uusiin ilmanvaihtolaitteisiin Vaasassa? Tämä toisi edelleen suuria korotuksia tuleville investointilistoille. Oman ideologiani kannalta katson, että kunnan on turvattava ennen kaikkea peruspalvelut ja kaikissa peruspalveluissa on oltava riittävä ilmanvaihto ja terve sisäilma.
Osa katsoo, että kaupungin kannattaa ottaa nyt lainaa korkojen ollessa matalalla. Pitkäntähtäimen suunnittelua ja taloudenhallintaa - tulevaisuudessa investoinnit maksavat enemmän.
Keinoja on monia. Mikä on paras mahdollinen vaihtoehto?
Vielä neljännen kerran, voihan jäähalli!
lauantai 11. marraskuuta 2017
Miten tulkita eläinlääkäripäivystyksen järjestelyjä Vaasan seudulla?
Vaasanseudun eläinsuojelu yhdistys kartoitti syyskuussa 2017 vaasalaisten kokemuksia alueellisesta eläinlääkäripäivystyksestä. Raportti julkaistiin 9.11.2017 ja tulokset olivat valitettavan karua luettavaa. Tästä seuraava tiivistelmä:
Kyselyssä kysyttiin, kuinka tyytyväisiä henkilöt olivat eläinlääkäripäivystyksen hoitoon asteikolla 1-5. Eläinlääkäripäivystys sai keskiarvoksi 1,9. Pitkälti yli kolme neljästä vastaajasta katsoi palvelun olevan alle keskitasoa: 46 % vastaajista arvioi palvelun todella huonoksi ja 28 % huonoksi. Kehittämiskohdissa suurimmiksi osa-alueiksi nousivat pienlemmikkiosaaminen, tavoitettavuus, puhelinneuvonta ja päivystyssijainti. Vastaajista 70,44 % (317 henkilöä) katsoi, että päivystävässä eläinlääkäritoiminnassa tulisi erityisesti kehittää pienlemmikkiosaamista. Pienlemmikkien tarpeet koettiin toissijaisina tuotantoeläimiin nähden. Useissa vastauksissa katsottiin, että lemmikki- ja seuraeläimille (pieneläimet) sekä hyötyeläimille (tuotantoeläimet) tulee olla omat päivystävät eläinlääkärit, jotka ovat vuorossa yhtäaikaisesti. Tällöin osaamistaso ja tavoitettavuus paranisivat.
Nykyisen puhelinneuvonnan palvelutaso on puutteellista. Puhelimeen vastaamiseen tai takaisin soittamiseen ei olla tyytyväisiä. Välimatkat saattavat olla pitkiä, ja pääsy eläinlääkärin hoitoon voi kestää useita tunteja. Tämä on avun tarpeessa olevalle eläimelle usein sekä tuskallista että kohtalokasta. Asiakkaiden kuulluksi tuleminen, tilanteen vakavuuden huomioiminen, asiallinen kommunikointi ja eläinlääkärin riittävä osaaminen tulee varmistaa nykyistä paremmin. Usein myös hoidon vaatimat asianmukaiset välineistöt ovat puutteellisia. Resursseja tulee lisätä siten, että päivystysvuorossa olevalla eläinlääkärillä on käytössään riittävä ja asianmukainen varustus ja laitteisto.
Kehittämistarpeista nousi vahvasti esille kunnan alueella sijaitsevan oman päivystävän klinikan tarve. Yli puolet vastanneista mainitsi ensisijaiseksi kehittämiskohteeksi tämän.
Tarkastellessa asiaa lain näkökulmasta on tilanne huolestuttava ja samalla monitulkintainen.
> Eläinsuojelulaki
3 § Yleiset periaatteet
Eläimiä on kohdeltava hyvin eikä niille saa aiheuttaa tarpeetonta kärsimystä. Tarpeettoman kivun ja tuskan tuottaminen eläimille on kielletty.
> Eläinlääkintähuoltolaki
(Tässä laissa tarkoitetaan kotieläimellä kesyä eläintä, jota ihminen pitää ja hoitaa hyödyn, seuran tai harrastuksen vuoksi, poroa, tarhattua nisäkästä, lintua ja mehiläistä sekä viljeltyä vesieläintä, ei kuitenkaan koe-eläintoiminnasta annetussa laissa (62/2006) tarkoitettua koe-eläintä tai eläintä, jota pidetään eläinsuojelulain 20 §:ssä tarkoitetussa eläintarhassa)
13 § Kiireellinen eläinlääkärinapu
Kunnan on järjestettävä kiireellistä eläinlääkärinapua alueellaan olevia kotieläimiä varten kaikkina vuorokaudenaikoina.
Kunnan on järjestettävä päivystyspalvelu virka-ajan ulkopuolella tarvittavaa kiireellistä eläinlääkärinapua varten yhteistoiminnassa muiden kuntien kanssa yhtä tai useampaa seutu- tai maakuntaa vastaavalla päivystysalueella.
Kiireellinen eläinlääkärinapu on järjestettävä päivystysalueella siten, että kotieläimiä, jotka ovat pienikokoisia ja voidaan siten vaikeuksitta kuljettaa eläinlääkärin vastaanotolle, ja kotieläimiä, joille annettava eläinlääkärinapu edellyttää eläinlääkärin käyntiä eläimenpitopaikassa, hoitaa pääasiassa eri henkilökunta. Tästä vaatimuksesta voidaan kuitenkin poiketa päivystysalueella, jonka eläintiheys on pieni tai jossa sellaisten kotieläinten, jotka ovat pienikokoisia ja voidaan siten vaikeuksitta kuljettaa eläinlääkärin vastaanotolle, osuus kaikista päivystysalueella pidettävistä kotieläimistä on vähäinen tai se on muusta erityisestä syystä perusteltua. Päivystysaluetta varten on järjestettävä keskitetty palvelu yhteydenottoja varten.
14 § Peruseläinlääkäripalvelun ja kiireellisen eläinlääkärinavun saatavuus
Peruseläinlääkäripalvelun ja kiireellisen eläinlääkärinavun tulee olla saatavilla palveluiden käyttäjien kannalta kohtuullisessa ajassa ja kohtuullisella etäisyydellä maantieteelliset olosuhteet huomioon ottaen.
18 § Toimitilojen ja työvälineiden järjestäminenJos kunta huolehtii 11 ja 13 §:ssä säädettyjen palveluiden järjestämisestä tuottamalla itse palveluja, kunnan on järjestettävä palveluja varten tarpeelliset toimitilat ja työvälineet ottaen huomioon 10 §:ssä tarkoitettu suunnitelma sekä kunnan alueella pidettävien kotieläinten lajit ja lukumäärät.
Lakipykälät vaativat usein tulkinnanvaraa ja useimmat pykälät antavatkin suhteettoman paljon niille tilaa. Selvityksestä saatujen tulosten mukaan nykyisellä tavalla järjestettyyn alueelliseen eläinlääkäripäivystykseen ei olla tyytyväisiä. Niiden saatavuus ja saavutettavuus eivät ole riittävällä tasolla. Palvelutaso ei tue sitä, että eläimille ei aiheuteta tarpeetonta kärsimystä. Päivystäviä eläinlääkäreitä toimii tällä hetkellä yksi kerrallaan, joka on mitä todennäköisimmin yksi keskeisistä syistä sille, ettei palvelut ole saatavilla palveluiden käyttäjien kannalta kohtuullisessa ajassa. Kuitenkaan laki ei edellytä siihen, että päivystystä hoitaa eri henkilökunta tapauksissa, joille annettava eläinlääkärinapu edellyttää eläinlääkärin käyntiä eläimenpitopaikassa versus tapauksissa, joissa kotieläimet ovat pienikokoisia ja voidaan siten vaikeuksitta kuljettaa eläinlääkärin vastaanotolle. Tämän mahdollistaa "muusta erityisestä syystä perusteltua" kohta. Raportista käy hyvin selväksi se, että eläinlääkintähuollon 18 § toimitilojen ja työvälineiden järjestämisestä ei toteudu, sillä nykyisillä päivystävillä eläinlääkäreillä on osalla hyvin rajalliset työtilat ja tarvikkeet erilaisiin tarvittaviin hoitotoimenpiteisiin.
Miten tästä eteenpäin? Olen ollut yhteydessä Vaasan kaupungissa eläinlääkäripäivystyksestä vastaavaan viranhaltijaan. Keskustelut käytiin puhelimitse hyvässä hengessä. Tulemme järjestämään kokouksen, johon osallistuu useampi päättävä viranhaltija eläinlääkäripäivystystä Vaasan seudulla järjestävistä kunnista. Tiettyjä toimenpiteitä on tehtävä jo lain velvoittamana. Osa kehittämistoimista on sen sijaan kiinni yleisestä tahtotilasta. Itse tulen puoltamaan raporttiin vetoamalla sitä, että eläinlääkäripäivystystä järjestettäisiin kahden päivystäjän voimin. Näistä toinen keskittyy klinikalla tehtäviin toimenpiteisiin, toinen keskittyy tapauksiin, jotka vaativat käyntiä eläimenpitopaikassa.
Lue raportti: Vaasalaisten kokemuksia alueellisesta eläinlääkäripäivystyksestä 2017
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)