Valtuustokokous 18.12.2017

Vuoden viimeinen valtuustokokous kesti reilu kuusi tuntia ja yli puolen yön.


Jäähalli

Suurimman ajan vei jäähallin käsittely ja siihen linkittyvät puheenvuorot. Olen alusta asti ollut skeptinen sen suhteen, että onko Vaasan kaupungilla varaa tai järkeä toteuttaa jäähallin laajennus. Sen sijaan jäähallin peruskorjaus on ollut itsestäänselvyys, sillä halli menisi muuten syksyllä 2018 käyttökieltoon. Olin henkisesti varautunut pitämään puheenvuoroja ja repliikkejä mutta ilokseni huomasin, että en ollut yksin näkemysteni kanssa ja annoin tällä kertaa muiden puhua. Erityisesti Jorma Kivimäen vaikuttava puheenvuoro oli sellainen, johon samaistuin ja joka vei sanat suustani. Jäähallin suunnittelu on näyttäytynyt tuoreen valtuutetun silmissä epäonnistuneelta. Tiedotus on ollut puutteellista eikä kaikkia avaintoimijoita ole konsultoitu suunnitelmia laadittaessa. Jäähalliin tuli useampi esitys ja päädyin kannattamaankin useampaa, jotka olivat keskenään ristiriidassa. Äänestin vasemmiston esityksen puolesta, jossa jäähallin rahoitus jakaantuu kolmelle vuodelle 2-6-2 miljoonaa kun eilisessä investointilistassa rahoitus oli jaettu kahdelle vuodelle. Lisäksi äänestin Jorma Kivimäen esityksen puolesta, jossa Vaasan kaupungin kokonaisosuus (kuntayhtymä mukaanlukien) jäähallin remontisto olisi 10 miljoonaa. Vasemmiston esitys 2-6-2 rahoitusmallista voitti äänestyksen ja jäähalli tullaan  laajentamaan.

Gerby nya daghem

Vielä viime hetkellä ennen valtuustokokousta sain merkittävää lisätietoa Gerbyn ja Västerviikin alueen ruotsinkielisen varhaiskasvatuksen tilanteesta. Ruotsinkielinen perusopetus tarvitsee Gerbyssä lisää tilaa ja se tulee ottamaan ruotsinkielisen varhaiskasvatuksen puolelta tiloja. Ruotsinkielinen varhaiskasvatus on Gerbyn ja Västervikin alueella jakaantunut viiteen eri yksikköön ja näin malli on ollut jo pidemmän aikaa laastariratkaisu sen sijaan, että toimittaisiin kustannustehokkaasti. Ruotsinkielinen perusopetus tulee yhä tarvitsemaan lisää tiloja ruotsinkielisen väestön kasvaessa ja tämä tarkoittanee edelleen sitä, että varhaiskasvatus joutuu väistymään nykyisistä tiloistaan Gerbyn koulun lähettyviltä. Alue tarvitsee uuden ruotsinkielisen lastentarhan ja kestäviä ratkaisuja, jotta lapsia ei tarvitsisi jatkuvasti siirrellä paikasta toiseen.
Vaasan kaupunki ottaa syksystä 2018 käyttöönsä palvelusetelijärjestelmän ja tarkoituksena on hyödyntää järjestelmää yhdistämällä rakennusurakoitsija-päiväkotitoimijoita, jolloin yksityiset vastaisivat myös kiinteistöjen rakentamisesta. Kaupungin byrokratian tuntien on tämä nopeampi ja kustannustehokkaampi ratkaisu.
Jos kuitenkin pohditaan Gerbyn ja Västervikin alueen tilannetta on alueella selkeä tarve yhdelle suurelle kiinteistölle, jolloin viidestä pienemmästä erikseen toimivista kiinteistöistä voitaisiin luopua. Palvelusetelijärjestelmä ei kuitenkaan ole tässä yhteydessä järkevin ratkaisu, sillä palvelusetelipäiväkodin järjestäjiltä ei voida edellyttää sitä, että he palkkaisivat kunnan työntekijät automaattisesti ko. yksikköön kun kyseessä on yksityinen toimija. Tällöin siis lapset siirtyisivät palvelusetelipäiväkotiin mutta kunnan työntekijöiden kohtalo olisi auki. En näe myöskään itsesäänselvyytenä sitä, että ko. työntekijät voitaisiin sijoittaa Vaasan kaupungin muihin päiväkoteihin kun kyseessä on viiden päiväkodin hoitohenkilökunta. Tällöin ei saavuteta säästöjä, joita palvelusetelipäiväkotijärjestelmällä myös tavoitellaan vaan kustannukset tuplaantuisivat.
Kestävin ratkaisu siis Gerbyn ja Västervikin alueen ruotsinkieliselle varhaiskasvatukselle olisi se, että Vaasan kaupunki kaavoittaa tontin varhaiskasvatukselle, yksityinen rakentaa kiinteistön (jolloin poistuu prosessia hidastava byrokratia) ja Vaasan kaupunki menee rakennukseen vuokralaiseksi. Tällöin sekä hoitohenkilökunta että lapset siirtyisivät luonnollisesti automaattisesti uusiin tiloihin.

Tämän näkemyksen puitteissa tein esityksen tekstilisäyksestä investointilistan Gerby nya Daghem kohtaan:

Esitystäni ei kuitenkaan tuettu. Tähän todennäköisesti vaikutti se, että kaikki valtuutetut eivät ymmärtäneet asiaa kokonaisvaltaisesti tai sitä, että tämä ei vaikuttaisi jo esitettyyn investointilistaan 2018 vaan vasta vuoden 2019 käyttömäärärahoihin. Ottaen siis huomioon myös sen, että viiden yksikön käyttömäärärahat poistuisivat. Olennaista esityksessä oli kuitenkin se, että tontti on saatava kaavoitettua kevään 2018 aikana muuten tilanne on kestämätön.
Esitystäni ei tuettu tekstilisäyksenä sen sijaan ehdotettiin että esittäisin tämän "pontena". Joten näin tein ja se lopulta hyväksyttiin yksimielisesti. En kuitenkaan ole tähän ratkaisuun tyytyväinen mutta parempi sekin kuin ei mitään - on mustaa valkoisella. Toivon, että kasvatus -ja opetuslautakunta ottaa asian käsittelyyn mahdollisimman pian ja tekee kestäviä pitkän tähtäimen ratkaisuja.


Valtuustoaloite.

Vielä lopuksi tein seuraavan valtuustoaloitteen:

Valtuustoaloite 18.12.2017
Vaasan kaupunginvaltuustolle

Vaasan kaupungin nuorisovaltuuston jäsenille oikeus tehdä valtuustoaloite

Esitän, että Vaasan kaupungin hallintosääntöön tehdään muutos, jonka mukaan nuorisovaltuuston jäsenille annetaan yhtäläinen oikeus tehdä valtuustoaloite kaupunginvaltuustolle, kuin on kaupunginvaltuutetuillakin.
Nuorisovaltuuston vaikuttamismuodot aloitteiden muodossa suoraan kaupunginvaltuustolle lisää nuorten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia nuorisovaltuuston kautta. Tämä lisää demokratiaa ja nuorten osallistumismahdollisuutta päätöksentekoon Vaasassa.

Emine Ehrström
Vaasan kaupunginvaltuutettu, Vihreät

Itsenäinen Suomi 100 vuotta

Suomen itsenäistymisestä on kulunut sata vuotta. Tänään olemme viettäneet Suomen satavuotis juhlapäivää. Tunnelma on ollut sanoinkuvaamaton. Miten hyvältä tuntuikaan lukea ja katsoa eri maiden tärkeiden henkilöiden tunnustuksia Suomelle ja onnentoivotuksia suomalaisille.

Sosiaalinen media on ollut täynnä avauksia siitä, miten kukin on viettänyt merkittävää juhlapäiväämme. Olen kokenut suurta iloa ja onnea siitä, että sosiaalisen median kautta olen pystynyt henkisesti elämään ystävien onnessa ja juhlinnassa mukana.

Tänään olen pitkästä aikaa tuntenut suomalaisuuden ylpeyden ja yhtenäisyyden!

Tämän tunteen viemänä oloni on ollut koko päivän todella rentoutunut ja hyvinvoiva. Ennen kaikkea kiitollisuus tunteista päällimmäisenä. Päätin, etten tee mitään tavallisesta poikkeavaa muuta kuin, että teen juuri sitä, mikä tuntuu milläkin hetkellä hyvältä. Sillä rakas itsenäinen Suomemme mahdollistaa sen.

Meidän ei tarvitse pelätä tai kokea epävarmuutta vaan voimme olla kiitollisia arjesta, joka kohtelee meitä ja rakkaimpiamme hyvin.



<3

Kahdesta kielestä kaksikieliseen Vaasaan

Keskustelut kielistä ovat mielestäni mielenkiintoisia ja erityisesti kaksikielisyys on puhututtanut taas aiempaa enemmän mediassa. Osasta kommenteista innostuneena osasta tyrmistyneenä, päätin minäkin kertoa omat nykyiset ajatukseni kaksikielisyydestä ja monikielisyydestä.

Taustaa...


Mielestäni on tärkeää kertoa pohdintoihin vaikuttavia taustoittavia tekijöitä ja näin te lukijat saatte kokonaisvaltaisemman käsityksen siitä miksi olen sitä mieltä kuin olen.

Olen syntynyt Vaasassa. Nuoruudessani ainoa kosketuspinta ruotsin kieleen tai ruotsinkielisiin ikätovereihini oli suomenruotsalainen naapurini, Anna. Hän oli täysin kaksikielinen ja kävi ruotsinkielistä koulua. Kuljimme päivittäin yhdessä koirien kanssa kävelyllä ja puhuimme suomeksi päivän tapahtumista. Aloitin ruotsin kielen opiskelun alakoulun kolmannella luokalla, mutta sen anti ei ollut riittävä, että olisin kyennyt käymään arjen keskusteluja ruotsiksi. Muihin suomenruotsalaisiin tutustuin ainoastaan Annan kaverisynttäreillä.

Olen puoliksi turkkilainen; isäni on kotoisin Turkista ja äitini on suomalainen. Olen siis kahden kulttuurin kasvatti. En voi kuitenkaan sanoa eläneeni täysin kaksikielisessä perheessä, sillä isäni on puhunut minulle aina suomea. Sen sijaan äitini on oppinut turkin kielen työskennellessään Turkissa ja näin vanhempani puhuvat usein keskenään turkkia mutta perheemme yhteinen kieli on suomi.

Tapasin nykyisen aviomieheni 2009 Vaasassa. Alku ei ollut kovin helppo, sillä meiltä puuttui yhteinen kieli. Mieheni ei osannut suomea ja minä en osannut ruotsia. Molemmat olimme kuitenkin asuneet koko ikämme Vaasassa silti molempien kotimaisten kielten osaaminen uupui meiltä molemmilta. Nykyään perheemme on kaksikielinen ja käytämme molemmat sekä suomen että ruotsin kieltä. Lisäksi poikamme virallinen äidinkieli on ruotsi. Minä puhun pojalle suomea, mieheni ruotsia ja isäni turkkia.

ja sitten pohdintaa...

Olen lukenut useita keskusteluja, joissa kysytään tai todetaan, että "Vaasassa ei pärjää suomeksi, Vaasassa täytyy osata ruotsia". Ihmiset kinastelevat keskenään. Osa on sitä mieltä, että Vaasassa pärjää hyvin yhdellä kotimaisella kielellä. Osa on sitä mieltä, että henkilön tulee osata molempia kotimaisia pärjätäkseen työmarkkinoilla. Osa puolustaa suomen kieltä  ja vastustaa ruotsin kieltä. Osa puolustaa ruotsin kieltä ja vastustaa suomen kieltä.
Saanen sanoa, että tällaisilla vastakkainasetteluilla ei päästä pitkälle. Mielestäni on aiheellista todeta kaikille kinastelijoille, että Vaasa on kaksikielinen. Kinastelu on turhaa. Täälä pärjätäkseen tulee osata molempia kotimaisia kieliä koska olemme virallisesti kaksikielinen kaupunki. Mielestäni keskusteluissa ei tulisi olla kyse siitä mikä kieli saa vahvimman aseman kaupungissamme vaan kaiken lähtökohtana tulisi olla yhdenvertaisuus ja kaksikielisyys. Miten kaksikielisyys näyttäytyy kaupungissamme ja miten voimme edistää sen toteutumista?

Kaikkien kielelliset oikeudet toteutuvat kun asetamme tavoitteeksemme kaupungin kaksikielisyyden.
Se, mitä olen jo pidemmän aikaa pohtinut on se, että miten Vaasan kaupungin palvelumalli ja organisaatiorakenne tukevat kaksikielisyyden toteutumista ja toteuttamista? Kuten olen taustoittanut, nuorena minulla ei ollut monia kohtaamisia suomenruotsalaisten nuorten kanssa. Koulut olivat erillään toisistaan, tapahtumat olivat erillään toisistaan jne. Ihmettelen myös kuulemaani, että esimerkiksi ruotsinkielisessä koulussa eivät kaksikieliset lapset saisi välitunnilla puhua suomea - koska kaikki eivät ymmärrä suomea. Oudoksun todella sitä, että edelleen puhuessamme kaupungin kaksikielisyydestä, ei kuitenkaan tueta kuntalaisten kaksikielisyyden omaksumista jo pienestä pitäen vaan harjoitamme kieliryhmien eriyttämistä.

Jos lähtökohtana on se, että kaikki palvelut eriytetään kieliryhmittäin ei saavuta aitoja ihmisten välisiä kohtaamisia yli kielirajojen. Olenkin entistä enemmän sitä mieltä, että suomenkielisten ja ruotsinkielisten koulujen yhdistäminen olisi ennen kaikkea hyvä asia Vaasan kaksikielisyyden edistämiseksi ja kuntalaisten kaksikielisyyden tukemiseksi. Peruskoulun kielten opetus ei ole riittävää, sillä niistä puuttuu välitön ja aito konteksti harjoittaa kieltä. Miten Vaasa kukoistaisikaan kaksikielisyydellään kun vaasalaislapset ja -nuoret saisivat automaattisesti kaksi kotimaistakieltä käyttöönsä.


Kieli on avain kulttuurin ymmärtämiselle. Tämän olen oppinut oman taustani kautta. Kieli on merkittävässä asemassa kun pyritään ymmärtämään sosiaalista ympäristöä ja kulttuurien sisältämiä merkityksiä. Kaksikielisyyden rinnalla  Vaasassa kulkee rinnan kaksi eri kulttuuria. Nykyään olen siinä onnellisessa asemassa, että saan olla osa sekä suomenkielisten kulttuuria sekä suomenruotsalaisten kulttuuria. Tätä on vahvasti tukenut kielellinen osaamiseni ja sosiaaliset kontaktit. Myös nykyinen elämäni entistä monikulttuurisemmassa perheessäni on vaikuttanut näkemykseeni, että kieliryhmien yhteensaattaminen edistäisi myös yhteenkuuluvuuden tunnetta kokonaisvaltaisesti Vaasassa. Ei olisi enää jyrkkiä rajapintoja meidän ja niiden välillä.

Kaksikieliset henkilöt ovat parhaimmassa asemassa Vaasan työmarkkinoilla. On kuitenkin ikävä todeta, että kaikien perhetausta ei mahdollista kaksikielisyyden oppimista sellaisenaan. Kuten aiemmin todettu, myöskään koulujen oppitunnit eivät ole riittävät kaksikielisyyden saavuttamiselle. Koulut ovat osa kaikkien lasten ja nuorten arkea, joten mikä parempi tapa olisi kohdata kaksikielinen Vaasa kuin perusopetuksessa? Oppitunnit olisivat jaettu äidinkielen mukaan mutta välitunnit tarjoaisivat välittömiä monikielisiä kohtaamisia.

Vaasan kaupungin strategian toimenpiteisiin liitettiin kohta kaksikielisyyden tukemisesta ja kielistrategian luomisesta. Toivonkin, että viranhaltijat  strategiaa kirjatessaan pohtivat kaksikielisyyden tukemista Vaasassa aivan uudesta näkökulmasta ja lähtökohdasta. Kaupungin työntekijöiden molempien kotimaisten kielten hallintaa tulee tukea ja osaamista kehittää.

Vaasan on mahdollista olla edelläkävijä kaksikielisenä kaupunkina mutta se edellyttää asennemuutosta, rakenteellisia innovaatioita sekä yhteistä poliittista tahtotilaa.

Marraskuun budjettikokous: Ydinkeskustan ja torin kehittäminen sekä elävöittäminen

YDINKESKUSTAN JA TORIN KEHITTÄMINEN OSAKSI STRATEGIAA

Tori on kaupungin tärkein julkinen tila ja käyntikortti vieraille. Sen laatutasosta huolehtiminen on tärkeää kaupungin elinvoimaisuuden turvaamisessa. Kivihaan kehityssuunta  luo painetta perinteisen, elämyksellisen kauppa- ja tapahtumaympäristön vaalimiseen keskustassa. Kivihaan kehittämisen ei pitäisi kilpailla keskustan kanssa vaan painopisteet näiden alueiden kehittämisessä tulee olla toisiaan tukevia. Näillä toimin saavutamme aluekehittämisestä parhaan mahdollisen hyödyn.

Tällä hetkellä Kivihaka vetää kuntalaisia ja matkailijoita puoleensa. Keskustan ja torin jähmettynyt kohtalo huolestuttaa kuntalaisia, matkailua, paikallisia PK-yrittäjiä ja ainakin osaa meistä politiikoista. Vaasan kaupungin on huolehdittava keskustan ytimen elinvoimaisuudesta, vetovoimaisuudesta ja elämyksellisyydestä. Elämyksellinen ja tapahtumarikas ydinkeskusta edistää vaasalaisten hyvinvointa ja myönteistä käsitystä vaasalaisuudesta. Hyvinvoinnin kokemus on myös yksi tärkeä vetovoimatekijä ihmisten houkuttelemisessa muuttamaan kirjansa Vaasaan. Positiivinen kaupunkikuva ydinkeskustasta on myös eduksi koko kaupungin imagolle rekrytoitaessa suuria yrityksiä alueelle.

Tämän vuoksi ydinkeskustan ja torin elävöittäminen tulisi lisätä osaksi strategian toimenpiteitä. (esitys hyväksyttiin yksimielisesti)

BUDJETTI LISÄYS:

Elävät kaupunkikeskustat ry (EKK) on tehnyt suosituksen, miten jokaisen kaupungin tulisi tukea paikallista keskustan kehitysyhdistystä. Vaasanseudun matkailu oy, Visit Vaasa, vastaa erillisen sopimuksen perusteella Vaasan keskustan kehittämisestä ja edistämisestä. Tällä hetkellä Vaasan kaupunki tukee keskustan kehittämistä 30 000 eurolla. Kuitenkin EKK:n mukaan kaupungissa ollessa alle 100 000 asukasta on kerroin 0,70 euroa / asukas. Tämä tarkoittaa sitä, että kyseisen suosituksen mukaan Vaasan kaupungin tulisi tukea Vaasan seudun matkailu oy:n tekemää keskustan kehittämistä 46 9000 eurolla (67.000 asukasta * 0,70€).


Esitykseni on seuraava:
Tulosalue 143 Varausmäärärahat.
Lisätään Vaasanseudun matkailu oy:lle  20 000 euron lisämääräraha Vaasan ydinkeskustan ja torin kehittämiseen ja markkinoimiseen.Tällöin matkailun kehittäminen ja edistäminen nousee kokonaisuudessaan 110 000 euroon (nyt 90 000€). Määräraha on varattu toimenpiteisiin, jotka edistävät Vaasan matkailua, kuten esim. kongressi- ja tapahtumahankinta, tuotekehitys, sekä muut matkailun edistämishankkeet.

Marraskuun budjettikokous: Welcome Office

Puolsin marraskuun budjettikokouksessa Vasemmiston Aino Akinyemin esitystä 60 000 euron lisämäärärahasta (hävittiin äänestyksessä) seuraavin perustein:

WELCOME OFFICE
Vaasaan muuttaa entistä enemmän kansainvälistä työvoimaa ja opiskelijoita, perinteisen humanitaarisen maahanmuuton ja perhesiteeseen perustuvan muuton lisäksi. Kaikille avoin, keskitetty ja sosiaalitoimesta irrallaan oleva maahanmuuttajien tieto- ja neuvontapalvelupiste edistää kaikkien maahanmuuttajaryhmien valmiuksia onnistuneeseen kotoutumiseen Vaasassa. Kotouttamisasioista vastaa valtakunnallisesti työ- ja elinkeinoministeriö, ja näin katsonkin otolliseksi, että lisäresursseja kohdistetaan nimenomaan työelämä- ja yhteiskunnallisia valmiuksia edistäviin palveluihin, jota Welcome officen palvelut tarjoavat.

Vaasan kaupungin rakenneuudistuksen myötä kotouttamisasioista ei vastaa enää yksi taho ja tämä on näyttäytynyt sekä toimijoille että asiakkaille ongelmana. Kehittämällä ja lisäämällä Welcome officen palveluita tuemme sekä paikallisten toimijoiden kotouttamistyön vaikuttavuutta että asiakkaita keskeisen tiedon ja neuvonnan saavuttamisella matalalla kynnyksellä.

Yhdenvertaisuuslakiin sisältyvällä positiivisella erityiskohtelulla tuetaan ryhmien tosiallisista yhdenvertaisuutta. Esimerkiksi kotoutumislainmukaiset toimenpiteet liittyvät yleensä yhteiskuntaa koskevien tietojen ja taitojen vahvistamiseen ja yhdenvertaisuutta turvaaviin toimenpiteisiin. Tämä pätee myös Welcome officen toimintaan. Avoin maahanmuuttajien tieto- ja neuvontapalvelu tukee ja mahdollistaa tavoitetta, jossa maahanmuuttajat aktiivisesti ja itsenäisesti osallistuvat heidän omaan kotouttamisprosessiinsa.

Vaasan kaupungin kotouttamisohjelmaan on kirjattu seuraavasti: Kaikille maahanmuuttajille annetaan henkilökohtaista ohjausta ja neuvontaa, järjestetään erilaisia informaatiotilaisuuksia ja tapaamisia. Lisäksi tehostetaan tiedottamista eri tiedotuskanavia hyväksikäyttäen. Tietoa annetaan myös englannin kielellä tai omalla kielellä. Welcome officessa omakielisen neuvonnan mahdollistaminen on yksi vetovoimatekijä ulkomaisille yrityksille ja kansainvälisille osaajille. Tutkimusten mukaan omakielinen neuvonta erityisesti kotoutumisen alkuvaiheessa luo myönteisen alun kotoutumisprosessille.

Näillä sanoin, kannatan Aino Akinyemin esitystä 60 000€ lisäämisestä Welcome officelle palveluiden kehittämiseen niin, että sen palveluita pystytään kehittämään edelleen laki kotouttamisen edistämisestä, yhdenvertaisuuslain ja Vaasan kaupungin kotouttamisohjelman mukaisesti.

Voihan jäähalli!

Jäähalli. Jäähalli. Vielä kerran, voihan jäähalli.

Vaasan kaupungin ensi vuoden budjetin investointeja käsitellään joulukuun valtuuston kokouksessa. Investointiosa siirrettiin käsiteltäväksi kuukaudella eteenpäin, jotta jäähallin vaatimat kokonaiskustannukset saataisiin selvitettyä. Mielestäni kaupunginhallitus toimi tässä tilanteessa esimerkillisesti ja erinomaisesti. Huolimatta siitä, että meistä jokainen haluaa, että Vaasassa on turvallinen ja tasokas jäähalli, on ennen päätöksentekoa tiedettävä fatkat - eli kustannukset.

Pohjalaisessa uutisoitiin, että jäähallin laajentamisen ja peruskorjaamisen kokonaiskustannus olisi 16,5 miljoonaa, eli siis puolimiljoonaa vähemmän aiemmin ennustetusta. Tämä oli myönteinen kehityssuunta. Summa on edelleen valitettavan korkea, 16,5 miljoonaa euroa, joka siis tarkoittaa 16,5 miljoonaa euroa lisää nykyiselle investointilistalle. Summan on toki katsottu jakaantuvan useammalle vuodelle eikä siten kokonaisuudessaan kohdistu ainoastaan vuodelle 2018.

Mitä siis tehdä kun jäähalli vaatii remonttia mutta hintalappu on kunnalle valtava? Tuoreena valtuutettuna kerrottakoot, että tämä tapaus on saanut minut entistä tiedonjanoisemmaksi.
On oltava keinoja. On löydyttävä keinoja.

Olen kuumeisesti keskustellut asiasta toisaalta minua taitavampien talousihmisten kanssa toisaalta kuntalaisten kanssa. Osalle kuntalaisista jäähalli on tärkeä osa arkea esimerkiksi lasten harrastusten kautta tai Sportin kannattajuuden myötä. Osalle jäähallin olemassaolo ei hetkauta elämää.
Keskustelut ovat olleet mielenkiintoisia, sillä niistä on saanut suhteellisen kokonaisvaltaisen katsauksen siitä, mitä jäähallin vaatimat korjaus- ja laajentamissuunnitelmat merkitsevät käytännössä. Millaisia asioita tulee ottaa huomioon kun puhutaan yksityistämisestä jne.

Mielestäni Tommi Mäki toi valtuuston budjettikokouksessa 13.11 hyvän avauksen siitä vaihtoehdosta, että jäähalli voitaisiin kokonaan myydä yksityiselle taholle, jolloin kaupungin velkataakka ei suurenisi. Mietin, että ihan potentiaalinen vaihtoehto -miksei?
Kunnes keskusteluni avarsivat näkemystäni: jäähallin myyminen yksityisille tarkoittaisi sitä, että myös yksityinen taho päättäisi esimerkiksi hallin vuokratasot (tietysti ihan luonnollista). Tämä puolestaan vaikuttaisi erityisen negatiivisesti junnutoimintaan ja pahimmassa tapauksessa osa jäähallissa nyt toimivista urheiluseuroista eivät voisi jatkossa enää toimia. Toinen vaihtoehto olisi se, että harrastustoiminnot luistelun ja jääkiekon osalta nousisivat edelleen, jolloin yhä harvemmalla lapsella ja nuorella olisi mahdollisuuksia osallistua toimintaan. Tämä näkemys tyrmäsi ajatukseni jäähallin myymisestä.

Kannatan vahvasti harrastustoimintojen mahdollistamista sekä lasten ja nuorten yhdenvertaisia osallistumismahdollisuuksia eri lajeihin. Aloin jatkotyöstää Mäen näkemystä; olisiko mahdollista säilyttää osa jäähallista kunnan/kuntayhtymän alaisena ja osan puolestaan myydä yksityiselle taholle? En ole vieläkään nähnyt jäähallin suunnitelmia, joten olen edelleen vain ajatusteni ja ideoideni varassa. Ajattelisin kuitenkin, että näin junnutoiminnan kustannusten päätösvalta vuokrien osalta säilyisi kunnalla, mutta esimerkiksi liigapuolelle tarkoitettu investointikokonaisuus voisi siirtyä yksityiselle.

Mitä jos Vaasan kaupunki maksaa ilman yksityisiä tahoja jäähallin summan? Mustasaari on tehnyt investointipäätöksen ja Sport ilmeisesti vielä pohtii asiaa rahoittamisesta (olen näissäkin tiedoissa uutisten varassa). Tulevina vuosina on tulossa suuria investointeja kuten koulu- ja päiväkotiremontteja. Tiedämme, että asia vaatii lisäselvitystä eivätkä nämä näy sen vuoksi vielä listoilla. Lisäksi on huomioitava Pohjalaisen (18.11.2017) uutinen Talotoimen kaikkien rakennusten ympärivuorokautisen ilmanvaihtopolitiikan, jonka parantaminen toisi Vaasalle miljoonien lisälaskun. Vaatiiko sisäilmaongelmiin puuttuminen investoimista uusiin ilmanvaihtolaitteisiin Vaasassa? Tämä toisi edelleen suuria korotuksia tuleville investointilistoille. Oman ideologiani kannalta katson, että kunnan on turvattava ennen kaikkea peruspalvelut ja kaikissa peruspalveluissa on oltava riittävä ilmanvaihto ja terve sisäilma.

Osa katsoo, että kaupungin kannattaa ottaa nyt lainaa korkojen ollessa matalalla. Pitkäntähtäimen suunnittelua ja taloudenhallintaa - tulevaisuudessa investoinnit maksavat enemmän.


Keinoja on monia. Mikä on paras mahdollinen vaihtoehto?

Vielä neljännen kerran, voihan jäähalli!

Miten tulkita eläinlääkäripäivystyksen järjestelyjä Vaasan seudulla?

Vaasanseudun eläinsuojelu yhdistys kartoitti syyskuussa 2017 vaasalaisten kokemuksia alueellisesta eläinlääkäripäivystyksestä. Raportti julkaistiin 9.11.2017 ja tulokset olivat valitettavan karua luettavaa. Tästä seuraava tiivistelmä: 

Kyselyssä kysyttiin, kuinka tyytyväisiä henkilöt olivat eläinlääkäripäivystyksen hoitoon asteikolla 1-5. Eläinlääkäripäivystys sai keskiarvoksi 1,9. Pitkälti yli kolme neljästä vastaajasta katsoi palvelun olevan alle keskitasoa: 46 % vastaajista arvioi palvelun todella huonoksi ja 28 % huonoksi. Kehittämiskohdissa suurimmiksi osa-alueiksi nousivat pienlemmikkiosaaminen, tavoitettavuus, puhelinneuvonta ja päivystyssijainti. Vastaajista 70,44 % (317 henkilöä) katsoi, että päivystävässä eläinlääkäritoiminnassa tulisi erityisesti kehittää pienlemmikkiosaamista. Pienlemmikkien tarpeet koettiin toissijaisina tuotantoeläimiin nähden. Useissa vastauksissa katsottiin, että lemmikki- ja seuraeläimille (pieneläimet) sekä hyötyeläimille (tuotantoeläimet) tulee olla omat päivystävät eläinlääkärit, jotka ovat vuorossa yhtäaikaisesti. Tällöin osaamistaso ja tavoitettavuus paranisivat.
Nykyisen puhelinneuvonnan palvelutaso on puutteellista. Puhelimeen vastaamiseen tai takaisin soittamiseen ei olla tyytyväisiä. Välimatkat saattavat olla pitkiä, ja pääsy eläinlääkärin hoitoon voi kestää useita tunteja. Tämä on avun tarpeessa olevalle eläimelle usein sekä tuskallista että kohtalokasta. Asiakkaiden kuulluksi tuleminen, tilanteen vakavuuden huomioiminen, asiallinen kommunikointi ja eläinlääkärin riittävä osaaminen tulee varmistaa nykyistä paremmin. Usein myös hoidon vaatimat asianmukaiset välineistöt ovat puutteellisia. Resursseja tulee lisätä siten, että päivystysvuorossa olevalla eläinlääkärillä on käytössään riittävä ja asianmukainen varustus ja laitteisto.
Kehittämistarpeista nousi vahvasti esille kunnan alueella sijaitsevan oman päivystävän klinikan tarve. Yli puolet vastanneista mainitsi ensisijaiseksi kehittämiskohteeksi tämän.

Tarkastellessa asiaa lain näkökulmasta on tilanne huolestuttava ja samalla monitulkintainen.

> Eläinsuojelulaki

3 § Yleiset periaatteet 

Eläimiä on kohdeltava hyvin eikä niille saa aiheuttaa tarpeetonta kärsimystä. Tarpeettoman kivun ja tuskan tuottaminen eläimille on kielletty. 

> Eläinlääkintähuoltolaki

(Tässä laissa tarkoitetaan kotieläimellä kesyä eläintä, jota ihminen pitää ja hoitaa hyödyn, seuran tai harrastuksen vuoksi, poroa, tarhattua nisäkästä, lintua ja mehiläistä sekä viljeltyä vesieläintä, ei kuitenkaan koe-eläintoiminnasta annetussa laissa (62/2006) tarkoitettua koe-eläintä tai eläintä, jota pidetään eläinsuojelulain 20 §:ssä tarkoitetussa eläintarhassa)

13 § Kiireellinen eläinlääkärinapu

Kunnan on järjestettävä kiireellistä eläinlääkärinapua alueellaan olevia kotieläimiä varten kaikkina vuorokaudenaikoina.
Kunnan on järjestettävä päivystyspalvelu virka-ajan ulkopuolella tarvittavaa kiireellistä eläinlääkärinapua varten yhteistoiminnassa muiden kuntien kanssa yhtä tai useampaa seutu- tai maakuntaa vastaavalla päivystysalueella.
Kiireellinen eläinlääkärinapu on järjestettävä päivystysalueella siten, että kotieläimiä, jotka ovat pienikokoisia ja voidaan siten vaikeuksitta kuljettaa eläinlääkärin vastaanotolle, ja kotieläimiä, joille annettava eläinlääkärinapu edellyttää eläinlääkärin käyntiä eläimenpitopaikassa, hoitaa pääasiassa eri henkilökunta. Tästä vaatimuksesta voidaan kuitenkin poiketa päivystysalueella, jonka eläintiheys on pieni tai jossa sellaisten kotieläinten, jotka ovat pienikokoisia ja voidaan siten vaikeuksitta kuljettaa eläinlääkärin vastaanotolle, osuus kaikista päivystysalueella pidettävistä kotieläimistä on vähäinen tai se on muusta erityisestä syystä perusteltua. Päivystysaluetta varten on järjestettävä keskitetty palvelu yhteydenottoja varten.

 14 § Peruseläinlääkäripalvelun ja kiireellisen eläinlääkärinavun saatavuus 

Peruseläinlääkäripalvelun ja kiireellisen eläinlääkärinavun tulee olla saatavilla palveluiden käyttäjien kannalta kohtuullisessa ajassa ja kohtuullisella etäisyydellä maantieteelliset olosuhteet huomioon ottaen.

18 § Toimitilojen ja työvälineiden järjestäminen

Jos kunta huolehtii 11 ja 13 §:ssä säädettyjen palveluiden järjestämisestä tuottamalla itse palveluja, kunnan on järjestettävä palveluja varten tarpeelliset toimitilat ja työvälineet ottaen huomioon 10 §:ssä tarkoitettu suunnitelma sekä kunnan alueella pidettävien kotieläinten lajit ja lukumäärät. 

Lakipykälät vaativat usein tulkinnanvaraa ja useimmat pykälät antavatkin suhteettoman paljon niille tilaa. Selvityksestä saatujen tulosten mukaan nykyisellä tavalla järjestettyyn alueelliseen eläinlääkäripäivystykseen ei olla tyytyväisiä.  Niiden saatavuus ja saavutettavuus eivät ole riittävällä tasolla. Palvelutaso ei tue sitä, että eläimille ei aiheuteta tarpeetonta kärsimystä. Päivystäviä eläinlääkäreitä toimii tällä hetkellä yksi kerrallaan, joka on mitä todennäköisimmin yksi keskeisistä syistä sille, ettei palvelut ole saatavilla palveluiden käyttäjien kannalta kohtuullisessa ajassa. Kuitenkaan laki ei edellytä siihen, että päivystystä hoitaa eri henkilökunta tapauksissa, joille annettava eläinlääkärinapu edellyttää eläinlääkärin käyntiä eläimenpitopaikassa versus tapauksissa, joissa kotieläimet ovat pienikokoisia ja voidaan siten vaikeuksitta kuljettaa eläinlääkärin vastaanotolle. Tämän mahdollistaa "muusta erityisestä syystä perusteltua" kohta. Raportista käy hyvin selväksi se, että eläinlääkintähuollon 18 § toimitilojen ja työvälineiden järjestämisestä ei toteudu, sillä nykyisillä päivystävillä eläinlääkäreillä on osalla hyvin rajalliset työtilat ja tarvikkeet erilaisiin tarvittaviin hoitotoimenpiteisiin.

Miten tästä eteenpäin? Olen ollut yhteydessä Vaasan kaupungissa eläinlääkäripäivystyksestä vastaavaan viranhaltijaan. Keskustelut käytiin puhelimitse hyvässä hengessä. Tulemme järjestämään kokouksen, johon osallistuu useampi päättävä viranhaltija eläinlääkäripäivystystä Vaasan seudulla järjestävistä kunnista. Tiettyjä toimenpiteitä on tehtävä jo lain velvoittamana. Osa kehittämistoimista on sen sijaan kiinni yleisestä tahtotilasta. Itse tulen puoltamaan raporttiin vetoamalla sitä, että eläinlääkäripäivystystä järjestettäisiin kahden päivystäjän voimin. Näistä toinen keskittyy klinikalla tehtäviin toimenpiteisiin, toinen keskittyy tapauksiin, jotka vaativat käyntiä eläimenpitopaikassa. 

Lue raportti: Vaasalaisten kokemuksia alueellisesta eläinlääkäripäivystyksestä 2017 

Löytyykö Vaasassa poliittista tahtotilaa turvata lasten ja nuorten oikeus terveyteen?

Vaasan kaupungin budjettikokous lähestyy. Haluankin nostaa keskusteluun kysymyksen: missä vaiheessa kunnan tarjoamat viihdykkeet ovat nousseet peruspalveluiden turvaamisen edelle poliittisessa päätöksenteossa? Missä vaiheessa yksittäisiin suuriin vapaa-ajantoimintojen investointeihin on riittävästi budjettia mutta koulujen ja lastentarhojen peruskorjauksiin ei?

Lähes viikoittain luen vaasalaisten vanhempien keskusteluja siitä, miten heidän lapsensa ovat alkaneet oireilemaan tarhoissa ja kouluissa. Vanhemmat ovat huolissaan lastensa terveydentilasta ja siitä, että reagoidaanko kiinteistöjen sisäilmaongelmiin asian vakavuuden mukaisesti Vaasassa.

Sisäilma vaikuttaa ihmisten terveyteen ja tuottavuuteen. Terveyshaittojen syntyyn vaikuttavat altisteen laatu ja pitoisuus sekä altistumisajan pituus. Sisäilman aiheuttamia mahdollisia sairauksia ovat seuraavat: hengitystieinfektiot, allerginen nuha, astma, silmän sidekalvontulehdus, keuhkosyöpä, homepölykeuhko ja muut keuhkosairaudet sekä erilaiset viihtyisyyshaitat. (Sisäilmayhdistys ry)

Sisäilmaongelmille altistumisella on siis vakavia ja kauaskantoisia seurauksia vaasalaisten lasten ja nuorten elämään.

Harrastusmahdollisuudet, vapaa-ajan tapahtumat ja alueellinen kilpailukyky ovat väistämättä tärkeitä asioita, joihin tulee panostaa. Vaasan kaupunki on lähestymässä kriisikunnan kriteerejä. Täten investointitarpeita sekä budjettia kokonaisuudessaan tulee tarkastella hyvin kriittisesti. Päätöksenteossa on keskeisen tärkeää tarkastella yksittäisten investointikohteiden ja -hankkeiden sijaan kokonaisuutta. Peruskorjauksiin on budjetoitava nykyistä enemmän saadaksemme lastentarhojen ja koulujen sisäilmaongelmat korjattua. Kummaksun todella, jos asiaan ei löydy tulevassa budjettikokouksessa vieläkään poliittista tahtoa. Kuinka monta lasta pitää sairastua tai yksikköä sulkea, jotta ongelma saisi poliittisella tasolla riittävän huomion?

Minä en henkilökohtaisesti pystyisi perustelemaan pojalleni sitä, miksi Vaasan kaupunki ja sen 

poliittiset päättäjät eivät halua turvata hänen terveyttään lakisääteisissä palveluissa ja oikeuttaan hyvään elämään nyt ja tulevaisuudessa.

Pystytkö Sinä, hyvä Vaasan poliittinen päättäjä, perustelemaan sellaista päätöksentekoa lapsellesi, lapsenlapsellesi, kummilapsellesi, sisaruksillesi tai muille läheisillesi, jossa viihdykkeet menevät lasten ja nuorten terveyden edelle? Pystytkö katsomaan sisäilmaongelmien vuoksi vakavasti sairastunutta lasta tai nuorta silmiin ja edelleen oikeuttaa sen, että suuret ja näyttävät investointihankkeet menevät ennen tarhojen ja koulujen peruskorjauksia?

Poliittisessa päätöksenteossa on kyse kuntalaisten edunvalvonnasta. Jokaisella vaasalaisella lapsella ja nuorella on oikeus hyvinvointiin sekä turvalliseen ja terveelliseen varhaiskasvatukseen ja perusopetukseen.

Kuulumisia kokouksista

Yritän tässä kirjoituksessa käydä läpi viime viikon ja tämän viikon valtuustotyöskentelyn ajankohtaiset asiat tiivistetysti läpi. Kahdeksan päivän sisään olen ollut neljässä kokouksessa. Kasvatus ja opetuslautakunnan ruotsinkieliseen jaostoon en päässyt osallistumaan, mutta varajäseneni osallistui. Katsoin tuohonkin matskut läpi ja välitin hänelle kommenttini. Eli kiirettä on pitänyt jokaisen kokousten esityslistojen ja liitteiden läpikäymisessä, taustatutkimuksissa, puheenkirjoittamisessa ja aloitteen kirjoittamisessa.

Tiistaina 3.10 kokoustin kahden Vaasan kaupungin virkamiehen kanssa koskien aloitettani kissatalon tukemisesta ja uusien tilojen kartoittamisessa Palosaaren Levoninkadun tilojen tilalle. Neuvottelu oli todella lämminhenkinen ja ratkaisukeskeinen. Seuraavaksi virkamiehet tapaavat kissatalon toiminnan taustalla olevan yhdistyksen edustajia ja käyvät läpi Levoninkadun tilat. Lisäksi olin jo kartoittanut vapaita Vaasan kaupungin tiloja, ja näin ollen pystyin tekemään ehdotuksen virkamiehille uudesta tilasta. Eli virkamiehet selvittelevät myös tuon tilan mahdollista hyödyntämistä kissatalon toiminnassa. Kokonaisuudessaan olen tällä hetkellä positiivisen toiveikas. Kuitenkin poliittinen tahtotila on se, jota tarvitaan, jotta pääsemme toivottuun lopputulokseen. Virkamiehiltä löytyi ymmärrystä asiaan, toivottavasti myös Vaasan kaupungin poliittisilta luottamushenkilöiltä. 

Viime viikolla ennen kasvatus- ja opetuslautakunnan kokousta yksilöjaosto kokoontui ensimmäistä kertaa. Toimin tuon yksilöjaoston puheenjohtajana. Oikein mallikkaasti meni ja saatiin yksimielisesti asiat hyväksyttyä. Yksilöjaoston jälkeen oli kasvatus-ja opetuslautakunnan kokous. Olen kokenut keskustelut positiivisen vilkkaiksi ko. lautakunnassa. Ihmiset ovat aidosti kiinnostuneita vaasalaisista lapsista ja nuorista ja päätöksemme ovat tähän asti olleet lähes poikkeuksetta yksimielisiä. Päällimmäisin asia mielessäni tuosta lautakunnan kokouksesta oli Etappiluokan rahoitus, jonka kyseenalaistin. Rahoitus oli merkattu kunnan saamilla maahanmuuttajien opetuksen tukemiseen käytettyihin varoihin, kuitenkaan maahanmuuttajien osuudesta ei kerrottu eikä toiminnassa ollut kohdennusta. Valtuutettuna ja lautakunnan jäsenenä me olemme myös vastuullisia tehdyistä päätöksistä. Tämä pykälä ei näyttänyt sellaiselta, että olisin pystynyt sitä ilman lisätietoa maahanmuuttajien määristä tai heidän saamistaan hyödyistä, hyväksymään. Näin esitys palautettiin uudestaan valmisteltavaksi. Etappiluokka on loistava toimintamalli, jota ehdottomasti kannatan!

Torstaina 5.10 oli kasvatus ja opetuslautakunnan ruotsinkielisen jaoksen kokous. Tuohon en päässyt itse osallistumaan mutta varajäseneni Marion Lepistö onneksi korvasi minua. Laitoin Marionille muutaman huomion esityslistasta. Yksi näistä oli vihapuheen lisääminen ei-hyväksyttävänä tekona osaksi koulujen toimintasääntöä. Tätä kannatettiin yksimielisesti. Loistavaa! Lisäksi Marion ehdotti
 minua oma-aloitteisesti Sundomin aluetoimikuntaan. Olin tästä todella kiitollinen! Olisi loistavaa päästä edustamaan ja kehittämään Sundomia sundomilaisena.

Maanantaina 9.10 oli valtuuston kokous. Asialista oli pitkä ja meillä vihreillä oli paljon näkemyksiä asioihin. Puheeni kohdassa Talouden ja toiminnan seuranta on luettavissa aiemmassa blogitekstissä. Valtuustoryhmämme esitti aktiivisesti ponseja, muutaman muutosehdotuksen sekä piti lähes jokaisessa pykälöss. puheenvuoron/repliikin. Aktiivisuutemme näkyikin Pohjalaisen uutisessa, joka käsitteli illan valtuustokokousta. Vihreiden työ ei jäänyt näkymättömäksi. Valtuustosalissa ehdotuksemme ja puheenvuoromme aiheuttivat paljon puhetta. Kokous venyikin klo 22 saakka. Itse en ollut paikalla loppuun saakka, mutta loistava Juha Tuomikoski tuli tilalleni.
Kokouksen lopussa jätettiin aloitteeni: Vaasankaupunki yhteistyösopimukseen Villieläinhoitola Nordic Wildlife Caren kanssa. Aloite on luettavissa alempaa blogitekstissä.

Tänään 11.10 oli Vaasan kaupungin strategiaseminaari/työpaja. Tilaisuus kesti muutaman tunnin. Alkuun kuultiin muutama alustus ja sen jälkeen kokoonnuimme valmiiksi tehtyihin työryhmiin käsittelemään toimenpiteitä, joilla tavoittelemme strategian tavoitteita. Olin ainoa vihreä ryhmässämme mutta ryhmähenki oli alusta loppuun todella hyvä. Sain mm. nämä listalle: säästötoimissa kannustimien käyttö leikkausten sijaan, pyöräilyliikenteen kehittäminen, keskustan elävöittäminen, työntekijöiden työelämän ja perhe-elämän yhteensovittamisen tukeminen, monikielisen palveluohjauksen tukeminen, kaksikielisyyden tukeminen. Seuraavaksi kunkin pienryhmän tuotokset menevät jatkotyöstettäviksi ja lopulta ne päätyvät kaupungin hallituksen kautta valtuustoon.

Tässä siis muutamat tärpit. Nyt on muutama viikko hiljaisempaa kokousten suhteen mutta pikku hiljaa alamme valmistautua marraskuun budjettikokoukseen. Siitä tuleekin sitten kokopäivän juttu.

Puhe: Talouden ja toiminnan seuranta

Pidin evästyspuheenvuoron 9.10 kohdassa Talouden ja toiminnan seuranta:

Taloutemme on tasapainottumassa ja talouden toteuma antaa tilinpäätösennusteestamme myönteisen. Loistava uutinen! Talouden toteuman tarkastelu pelkkien lukujen perusteella on kuitenkin lyhytnäköistä. On tarpeen kiinnittää huomiota siihen, miten talouden hallintaa toteutetaan Vaasan kaupungin yksiköissä ja toimialoilla.

Onnistunut talouden ja toiminnan seuranta edellyttävät toimivia sähköisiä järjestelmiä. Kaupungin hyödyntämät järjestelmät eivät toimi kaikissa olosuhteissa toivotulla tavalla ja eksakteja lukuja esimerkiksi henkilöstömääristä voi olla vaikea antaa. En ihmettele, miksi palveluiden  laadullinen  suunnittelu ja  budjeteissa pitäytyminen  voi olla vaikeaa ja aikaa vievää - eli kustannustehotonta.

Toisekseen on hyvä muistaa Kuka antaa kasvot yhteisille onnistumisille tai epäonnistumisille – päämäärille tai strategioille. Kaupungin työntekijät. Kaupungin työntekijät ovat avainasemassa tuottamassa tavoittelemiamme laadukkaita Vaasan kaupungin palveluita tässä haasteellisessa taloudellisessa tilanteessa jossa elämme. Huolimatta siitä, että budjetit pitävät eivät ne kerro sitä, miten lukuihin on päästy. Työntekijät eivät ole päässeet koulutustilaisuuksiin täydentämään osaamistaan, huolimatta siitä, että toimintakenttien jatkuva muutostila edellyttää osaamisen jatkuvaa kehittämistä. Sijaiskuluista säästetään mikä tarkoittaa esimerkiksi joidenkin yksikköjen väliaikaista sulkemista ja henkilöstön siirtoa.  Joulukuun hullut päivät ovat verorahojen haaskausta sekä loukkaavaa ja epäeettistä toimintaa henkilöstöä kohtaan, jotka pinnistelevät työssään minimiresursseilla.

Lyhytnäköinen päätöksenteko tarkoittaa siis lähes poikkeuksetta vajaata palvelutasoa. Tämä ei ole lisäämään kuntalaisten hyvinvointia tai luottamusta Vaasan Kaupungin palveluihin tai päätöksentekoon.

Tulevalla toimintakaudella toivottavasti pystymme ylläpitämään taloutemme myönteisen suunnan. Katson kuitenkin aiheelliseksi, että laadukkaat muutokset ovat välttämättömiä, jos haluamme pitää palvelutason hyvänä ja työntekijät sitoutuneina. Tämä tarkoittaa toimivia työvälineitä suunnittelutyön tukena, työntekijöiden tunnustamista asiantuntijana omassa työssään ja kuntalaisten kunnioittamista palveluiden käyttäjinä.

Valtuustoaloite 9.10.2017 Vaasan kaupunki ja Villieläinhoitola Nordic Wildlife Care yhteistoimintasopimukseen

Valtuustoaloite 9.10.2017

Vaasan kaupunki ja Villieläinhoitola Nordic Wildlife Care yhteistoimintasopimukseen

Esitämme, että Vaasan kaupunki luo yhteistoimintasopimuksen Nordic Wildlife Caren kanssa luonnonvaraisten eläinten viralliseksi nouto-, hoito- ja vastaanottopaikaksi.
Kts. alla oleva liite.

Emine Ehrström, vihr.

LIITE: Yhteistoimintasopimus Vaasan kaupunki ja Villieläinhoitola Nordic Wildlife Care
Villieläinhoitola Nordic Wildlife Care, 5.10.2017, Markku Harju

Villieläinhoitola Nordic Wildlife Care suhtautuu myönteisesti yhteistoimintasopimuksen luomiselle ja sille, että siitä tulisi Vaasan kaupungin virallinen nouto-, hoito- ja vastaanottopaikka niille loukkaantuneille luonnonvaraisille eläimille, jotka löytyvät Vaasan kaupungin alueelta. Tänä vuonna eläimiä on tullut Vaasan alueelta hoidettavaksi noin kuusikymmentä. Suoraan Vaasan kaupungin eläinlääkärille Tiina Anttilalle lopetettavaksi tai tarkastettavaksi on lisäksi ohjattu yli kaksikymmentä siipirikko lokkia tai pulua ja tarkastettavaksi toistakymmentä siiliä. Osa näistä eläimistä on myöhemmin tullut Villieläinhoitolaan jatkohoitoon.

Mustasaaressa on osoitettu kiinnostusta yhteistyösopimukselle, jolloin Villieläinhoitolasta tulisi kunnan virallinen nouto-, hoito- ja vastaanottopaikka loukkaantuneille luonnonvaraisille eläimille. Mahdollisesti tehtäviin kuuluisi toimia myös huostaan otettujen tuotantoeläinten vastaanotto- ja hoitopaikkana. Kissojen ja koirien osalta asiahan on jo kunnossa.

Villieläinhoitola Nordic Wildlife Care on aloittanut toimintansa 2005 Norra Vallgrundissa omistamallani tilalla. Hoidan vuosittain 200—300 loukkaantunutta eläintä, joista suurin osa, arviolta 70%,  palautetaan kuntoutuneena takaisin luontoon. Tilanteesta riippuen eläin palautetaan joko löytöpaikalle tai parempaan vapautuspaikkaan. Harrastuksesta alkanut toiminta on vuosien varrella laajentunut kokopäiväiseksi työksi. Toimin ympärivuorokautisesti 365 päivänä vuodessa

Toimin yhteistyössä viranomaisten kanssa. Viranomaisyhteistyö Pohjanmaalla on esimerkillisen toimivaa ja se on saanut valtakunnallisesti myönteistä huomiota. Avustan hätäkeskusta, joka usein ottaa minuun suoraan yhteyttä. Avustan poliisia noutamalla eläimiä, joko heiltä tai heidän ilmoittamastaan paikasta. Pelastuslaitoksen kanssa noudamme kiinnijäätyneitä joutsenia tai loukkaantuneita lintuja merestä tai muista erikoiskalustoa vaativista paikoista. Merivartiosto kohtaa myös usein loukkaantuneita eläimiä. Yhdessä heidän kanssaan käymme noutamassa ne merialueelta, tai, jos eläin on jo heillä, niin noudan sen merivartioasemalta.

Puhelimitse neuvon loukkaantuneita luonnonvaraisia eläimiä löytäneitä henkilöitä eläinten hoidossa yli 3000 kertaa vuodessa. Lisäksi eläinongelmissa annan konsulttiapua eri tahoille ratkaisujen löytämiseksi, kuten Wärtsilän tehdasalueen lokkiongelmissa.

Eläintarhojen ollessa kiinni, etsin vastaanottajia loukkaantuneille eläimille verkostoni kautta kaikkialla suomessa. (Espoon eläinlääkäritalon peuralle esimerkkinä)

.

Vaasan kaupungin alueella on luonnonvaraisia eläimiä tuhatmäärin. Osa näistä loukkaantuu törmätessään ikkunoihin, autoihin tai lentäessään päin sähkölinjoja. Muitakin kohtaamisia eläinten kanssa tapahtuu: minkki ravintolassa, telkkä savupiipussa, orava takassa, tarhakettu koulun pihassa, kiinni jäätynyt joutsen meressä, siipirikko joutsen uiskentelee rannassa, lokki kiinni huolimattoman kalastajan jättämässä siimassa, vesilintu uistin kiinni kaulassa, öljyinen lintu kuolemaisillaan rannassa, hirvenvasa ilman emoa saaressa, kuutti noussut kauas maalle, merikotka loukkaantuneena saaressa, alipainoinen siili syksyn kylmässä, orava auton töytäisemänä, lintu lasitetulla parvekkeella, lintupoikue harhailee kadulla, Strömbergin mäellä haukkoja hallien sisätiloissa jne.

Esimerkkejä eri tilanteista on satoja. Pääasia on, että jokainen loukkaantuneen eläimen kohdatessaan auttaa sitä. Vähin, mitä voi tehdä, on ilmoittaa siitä eteenpäin ja pysyä paikalla kunnes apu tulee.

Markku Harju

Villieläinhoitola Nordic Wildlife Care

Pirkko-ilves päätyi viimeiselle tielle byrokratian kanssa

Nordic Wildlife Caren villieläinhoitolaan pääsy antoi Pirkolle uuden mahdollisuuden elämään. Niin me monet luulimme, mutta kuinka väärässä olimmekaan. Ratkaisevin tekijä ei ollut Pirkon elämäntahto tai asianmukaisen hoidon ylläpito, vaan ihminen byrokratian takana.

Läänineläinlääkärin päätösmääräys Pirkon lopettamisesta sai kansalaiset liikkeelle ja keskustelupalstat vilkkaiksi. Kuntalaiset ja paikalliset päättäjät yrittivät kuumeisesti tavoittaa aluehallintoviraston virkamiehiä. Ministeriöön yritettiin vaikuttaa, jotta määräys lopettamiselle kumottaisiin. Media oli mukana prosessissa alusta loppuun.

Mikään ei auttanut. Byrokratia oli voittanut.

Läänineläinlääkärit osallistuivat keskusteluihin vasta Pirkon lopettamisen jälkeen. He toivat julkisesti esiin Pohjalaisessa (22.9.2017) epäkohdat ja puutteet, joita Pirkon hoidossa ilmeni Villieläinhoitolassa. En ole eläinlääkäri enkä näin ollen pysty ottamaan kantaa läänineläinlääkärin tuomiin epäkohtiin saati Pirkon jalan vaurioiden vakavuuteen. Se, mihin minä ja useat muut Pirkon oikeuksien puolesta taistelleet otimme ja otamme kantaa, on tapa ja perusteet, joilla määräys Pirkon lopettamisesta tehtiin.

Määräys lopettamisesta annettiin ennen kuin läänineläinlääkärit olivat nähneet eläimen nykytilannetta ja vointia. Päätös perustui siihen, mikä oli Pirkon tila, kun hänet löydettiin. Täten en voi olla ihmettelemättä ääneen, miksi läänineläinlääkäri painotti antamassaan Pohjalaisen lausunnossa niitä mahdollisia epäkohtia, joita Pirkon hoidossa Villieläinhoitolassa oli, kun kuitenkaan päätös ei perustunut tähän. Lisäksi läänineläinlääkäri kertoo, että tapauksessa on konsultoitu useita eläinlääkäreitä. En voi olla oudoksumatta sitä, miksei kuitenkaan eläinlääkäreiden eriäviä mielipiteitä Pirkon voinnista ja hoitomahdollisuuksista tuotu julki. Mikä tärkeintä, heidän mielipidettään ei huomioitu päätöksenteossa. Lisäksi haastattelussa annetaan ymmärtää Pirkon olleen selvästi stressaantunut. Tästä huolimatta on julkisuudessakin tuotu esiin, että Pirkolla oli ruokahalu kohdillaan ja se oli saanut painoa lisää. Näin eläin ei kuitenkaan selvästi ollut niin stressaantunut, että sille ei olisi ruoka maittanut ihmisympäristössä. Lisäksi on kohtuutonta vedota ilveksen pitolupa-asioihin, kun eläin on vasta ollut muutaman päivän hoitolassa saamassa kriittisintä ensiapua, johon myös eläinsuojelulaki velvoittaa.

Jälkeenpäin voidaan selittää, mutta kansa toivoi virkamiesten osallistumista keskusteluun silloin, kun asialle oli vielä jotain tehtävissä. Aikaa ei kuitenkaan haluttu antaa. Tapausta ei haluttu uudelleen käsitellä.

Pirkon tapaus toi esiin nykyisen eläinsuojelulakimme puutteet. Erityisesti se jättää varaa laajoille tulkinnoille. Maa- ja metsätalousministeriössä on parhaillaan meneillään eläinsuojelulain kokonaisuudistus. Nyt toivonkin, että Pirkon puolesta taistelleet tuovat epäkohdan esiin lainvalmistelijoille sekä sidosryhmille. Voimme edelleen vaikuttaa siihen, että uuden lain astuessa voimaan, on luonnonvaraisillakin eläimillä oikeus uuteen mahdollisuuteen.

 

Emine Ehrström

Vaasan kaupunginvaltuutettu (vihr.)

Kasvatus- ja opetuslautakunnan kokous 6.9.2017

Ensimmäinen kasvatus- ja opetuslautakunnan kokous oli 6.9.2017. Meillä oli hyvä henki läpi kokouksen ja useita puheenvuoroja. Erityisesti palvelusetelijärjestelmään liittyvä sääntökirja sai keskustelua aikaiseksi. Tätä olin toivonutkin tapahtuvan.

Ennen lautakunnan kokousta olin ollut yhdenvertaisuusvaltuutettuun sekä kuntaliittoon yhteydessä muutamasta sääntökirjan sisällöstä. Lopuksi lähetin vielä kaikille lautakunnan jäsenille yhteenvedon saamistani vastauksista sekä muita minua pohdituttavia asioita sekä ristiriitoja, joita sääntökirjassa ilmeni. Liitän tekemäni yhteenvedon tämän kirjoituksen loppuun.

Opin ensimmäisestä lautakunnan kokouksesta sen, että hyvä ja johdonmukainen valmistelu ja valmistautuminen ennen kokousta tuo tulosta. Eräs lautakunnan jäsen ehdotti sääntökirjan kohdan käsittelyn lopussa, että virkamiestyöryhmään lisättäisiin lautakunnan jäseniä. Ko. henkilö ehdotti lautakunnan puheenjohtajaa sekä ruotsin- ja suomenkielisen jaostojen puheenjohtajia sekä minua. Olin positiivisesti yllättynyt ja iloinen siitä luottamuksesta mitä toisen puolueen edustaja minulle antoi tällä ehdotuksella. Ehdotus sai hyväksynnän lautakunnan jäsenistöltä ja näin jatkossa me neljä olemme mukana tekemässä palvelusetelijärjestelmään liittyvää sääntökirjaa virkamiesten kanssa. Todella loistavaa, siis todella loistavaa. En voi sanoin kuvailla. Enää emme voi vaikuttaa siihen, että ottaako kunta palvelusetelijärjestelmän käytöön vai ei. Kaupunginhallitus teki tästä päätöksen 12.6 että Vaasan kaupunki ottaa palvelusetelijärjestelmän käyttöön. Nyt voimme kuitenkin vaikuttaa siihen, mitä tuo käytännössä tulee tarkoittamaan. Ainakin voimme vaikuttaa siltä osin,  mitä laki antaa myöten.

Tässä vielä lupaamani ote tekemästäni yhteenvedosta:

Hei ja tiedoksi! Olen käynyt palvelusetelijärjestelmää koskevaa sääntökirjan luonnosta läpi. Useamman epäselvyyden vuoksi soitin Helsinkiin yhdenvertaisuusvaltuutetun toimistoon sekä kuntaliittoon, nostan tässä näistä keskusteluista nousseet asiat myös teille esiin tueksi keskiviikon lautakuntakokousta varten, joista toivottavasti voimme tuolloin keskustella lisää. Lisäksi myös muita tekemiäni havaintoja omien pohdintojenne tueksi.

"Sääntökirja on laadittu Vaasan kaupungin menettelytapaohjeeksi varhaiskasvatuksen palveluseteliin." Kuntaliiton mukaan tämän asiakirjan tulee olla myös keskeinen ohjausväline mm. kunnan ja yksityisen palvelujärjestäjän välillä. Näin keskeisten sidosryhmien kuuleminen ja osallistaminen on tärkeää! Dokumentista tulee ilmetä kaikki keskeiset asiat ja sovitut käytänteet. Nythän tässä luonnoksessa ei ole huomioitu esimerkiksi mahdollisia riskitekijöitä. Siinä ei ole myöskään huomioita sitä, miten esimerkiksi toimitaan, jos yksityinen palveluntarjoaja lopettaa toimintansa tms. Tämä aspekti tulisi jo tässä sääntökirjassa ottaa huomioon ettei tehdä päättömiä ratkaisuja lasten hyvinvoinnin kustannuksella.

Kohdat "Asiakas tekee päätöksen varhaiskasvatusmuodon ja paikan valinnasta ja se pyritään mahdollisuuksien mukaan toteuttamaan. " versus "Palvelujen tuottaja valitsee asiakkaansa oman tilanteensa mukaan." Nämä ovat ristiriidassa. Olin jälkimmäisestä lauseesta yhteydessä myös yhdenvertaisuusvaltuutetun suuntaan ja sieltä sanoivat, että tässä on pädettävä kuitenkin yhdenvertaisuuslain velvoitteet. Eli kun tämä dokumentti toimii ohjausvälineenä, on siihen suotavaa kirjata millä perusteella palvelun tuottaja voi valita asiakkaansa (jos tähän käytäntöön siis päädytään). Lisäten vielä kuntaliiton huomiot asiaan, sanoivat he, että useimmat kunnat haluavat pitää oikeuden itsellään ohjauksessa. Tästä toivoisin käytävän keskustelua lautakunnassa ja toivonkin, että kunta pitää ohjauksen itsellään eikä päätäntävaltaa anneta yksityiselle tuottajalle. Näin edistämme yhdenvertaisuuden toteutumista emmekä eriarvoistavaa palvelumallia. 

"Mikäli hoitopaikan hinta on korkeampi kuin palvelusetelin arvo, perii palveluntuottaja tämän erotuksen asiakasmaksuna asiakkaalta.- - Palvelusetelin arvoa määrättäessä ei oteta huomioon palveluja, jotka asiakas ostaa oma-aloitteisesti palveluntuottajalta. Palveluseteli ei kata kuluja, mikälivarhaiskasvatuspalvelun tuottaja kerää maksua asiakkailtaan esim. retkikulujen kattamiseksi.- - "Jos palvelujen tuottajalla on omaa maksullista varhaiskasvatuspalvelun lisäarvoa tuottavaa palvelua, asiakas maksaa kyseisen lisäpalvelun hinnan itse. Lisäpalvelun on oltava vapaaehtoista, eikä se saa syrjiä asiakkaita tai asettaa heitä eriarvoiseen asemaan." Tämä asetelma on jo lähtökohdiltaan eriarvoistava. Jos palveluntuottaja saa valita asiakkaansa, ottavat he luonnollisesti heitä, jotka ostavat enemmän palveluja.

"Mikäli palvelusetelin hintaan on indeksikorotuksen lisäksi tehtävä muutoksia (esim. palvelun tarpeiden muuttumisen takia) käydään niistä kunnan ja palveluntuottajien kanssa erilliset neuvottelut ja muutokset tulevat voimaan yleisen osan kohdan 15 mukaan." Lautakunnan rooli?
" Palveluseteli myönnetään jokaiselle kuukaudelle, jolloin lapsi on asiakassuhteessa palvelujen tuottajaan.Kaupunki suosittelee, että palveluntuottaja perii asiakasmaksut enintään 11 kuukaudelta vuodessa. Mikäli palveluntuottaja perii asiakasmaksun perustellustasyystä 12 kuukaudelta, palveluntuottajan tulee huolehtia siitä, että varhaiskasvatusta on saatavana tarvetta vastaavasti ympärivuotisesti. " Miten maksupolitiikka toimii esimerkiksi kesäkuukausina? Tässä vielä ote Vaasan kaupungin nykyisestä järjestelmästä: "Varhaiskasvatuksessa on vuodesta 2003 alkaen noudatettu käytäntöä, jonka mukaan vaasalaiset perheet voivat saada kaksi maksutonta kuukautta, jos lapsi on poissa päivähoidosta sekä kesä- että heinäkuun kokonaisuudessaan. Käytäntö on toistaiseksi voimassa oleva (VAPEOPLA 3.9.2008 § 41). Poissaolon aikaa on laajennettu kesällä 2010 koskemaan myös elokuuta, ajalla 1.-15.8. (VAPEOPLA17.2.2010 § 15). Mikäli huoltajat tekevät sopimuksen elokuun alun poissaolosta, puolittuu elokuun päivähoitolasku. Elokuun alun poissaolon on lautakunta päättänyt toistaiseksi voimassaolevaksi käytännöksi (VAPEOPLA 16.6.2010 § 41)."

" Päiväkodissa tulee hoito- ja kasvatustehtävissä olla vähintään yksi henkilö, jolla on sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusehdoista annetun asetuksen(804/92) 4 tai 5 §:ssä säädetty ammatillinen kelpoisuus, enintään kahdeksaa kokopäivähoidossa olevaa kolme vuotta täyttänyttä lasta kohden. " Aikaisemmin ilmoitettu, että Vaasan kaupungissa noudatetaan periaatetta 2 henkilöä / 8 kolme vuotta täyttänyttä lasta. Tähän kirjattava 2 henkilöä / 8 lasta.
Tulosidonnaisen palvelusetelin arvoa tai palvelusetelin arvon korottamista koskevaan päätökseen ei saa valittamalla hakea muutosta.Asiakas saa tehdä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista kirjallisen oikaisu-vaatimuksen asianomaisen palvelun järjestämisestä vastaavalle kunnan toimielimelle.
Hallintolain pykälä 49 c § (11.6.2010/581) sanotaan kuitenkin näin: Oikaisuvaatimusaika.Oikaisuvaatimus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Jos oikaisuvaatimusta ei ole tehty määräajassa, oikaisuvaatimus jätetään tutkimatta.

Terveisin, Emine Ehrström (vihr.)

Valtuustoaloite: Eläinsuojelulain velvoitteet kuntoon Vaasassa

Jätin uuden valtuuston toisessa kokouksessa 4.9.2017 ensimmäisen valtuustoaloitteeni. Tässä siitä kopio:

Valtuustoaloite 4.9.2017

Eläinsuojelulain velvoitteet kuntoon Vaasassa.

Kunnilla on lain mukaan velvollisuus huolehtia irrallaan tavattujen kissojen, koirien ja muiden pienikokoisten seura- ja harrastuseläinten hoidosta 15 päivän ajan. Vaasan kodittomien kissojen ystävät ry:lle tulee iso osa löytökissoja koskevista yhteydenotoista, jolloin kissoista huolehtiminen ja niistä koituvat kustannukset jäävät vapaaehtoistoimijoiden vastuulle Vaasassa.

Täten esitämmekin, että kaupunki ottaa vastuuta kodittomista kissoista ja huolehtii paikallisesti eläinsuojelutyön toteuttamisesta tukien kissatalon toimintaa kartoittamalla ja esittämällä uudet tilat Palosaaren Levoninkadulla sijaitsevalle kissatalolle.

Vaasan kodittomien kissojen ystävät ry:n perustamassa kissatalossa on tehty vakiintunutta, pitkäjänteistä ja vapaaehtoisuuteen perustuvaa eläinsuojelutyötä jo 21 vuoden ajan Vaasassa. Yhdistys toimii tällä hetkellä vuokralaisena kahdessa kiinteistössä: Palosaarella (Levoninkatu 35, Vaasan kaupunki) ja Korkeamäellä (Karhuntie 1, yksityinen).

Levoninkadun kiinteistön uhat ja haitat: Talon yleiskunnon ja rapistumisen aiheuttamat vaaratekijät, lämmitysjärjestelmässä ei toimintavarmuutta, mahdolliset kosteusvauriot, tilojen niukkuus (80m2) ja kaksikerroksisuus esteenä toiminnan sujuvuudelle

Levoninkadun kiinteistön edut: Sijainti, piha ja varastotilat.

Tilastojen (elokuu 2017) mukaan Levoninkadulla sijaitsevassa kissatalossa asuu n. 100 löytökissaa ja Karhuntiellä n. 30 löytökissaa. Lisäksi väliaikaisessa kotihoidossa perheissä on n. 35 löydettyä kissanpentua, joiden eläinlääkärikustannuksista vastaa yhdistys. Arviolta yhdistykselle tulee vuosittain 300 kissaa, joista suurin osa on luonnosta löydettyjä kodittomia kissoja. Vuonna 2016 yhdistyksen kautta löysi 260 kissaa uuden kodin. Kaikki kissatalon kissat rokotetaan, madotetaan, sirutetaan ja steriloidaan/kastroidaan yhdistyksen toimesta. Yhdistyksen toimintaan kuuluu myös vapaana liikkuvien kissojen loukuttaminen sekä kuntalaisten neuvonta sekä valistustyö. Vuonna 2016 yhdistyksen saama taloudellinen tuki Vaasan kaupungilta oli Vaasan Teknisen lautakunnan myöntämä 1500€ kerta-avustus.

Suomen eläinsuojeluyhdistysten liiton mukaan villiintyneiden kissalaumojen määrä on viime vuosina kasvanut Suomessa. Pitkäjänteinen eläinsuojelutyö eli kissojen loukuttaminen, leikkauttaminen ja siruttaminen ovat tehokkain tapa vähentää kissapopulaatioiden syntyä. Lisäksi tiedottaminen siitä, että kissan ei kuulu olla vapaana Suomen luonnossa on keskeistä ennaltaehkäisevässä eläinsuojelutyössä.

Esitämme, että Vaasan kaupunki kartoittaa ja neuvottelee Vaasan kissatalolle turvalliset ja toimivat tilat keskustan läheisyydestä Levoninkadun kissatalon tilalle. Esitämme myös uusiin  tiloihin vuokravapautta kuitenkin siten, että yhdistys maksaa sähkön ja veden kulutuksen mukaisesti.

Lähteitä

Eläinsuojelulaki 4.4.1996/247 pykälä 15

http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1996/19960247#a247-1996

PRH yhdistysnetti: Vaasan kodittomien kissojen ystävät ry

Rönkkö, Anitra (2017) Kissojen loukutus tuottaa tulosta. Suomen eläinsuojeluyhdistysten liiton lehti Eläinten ystävät 2/2017 s.10-11

Suomessa hylätään 20 000 kissaa vuodessa. Pakollinen tunnistusmerkintä ja rekisteröinti auttaisi vähentämään kissojen hylkäämistä. (7.7.2016)

www.vaasankissatalo.org

Emine Ehrström, vihr.

Vaasankaupungin varhaiskasvatus tavoittelee palvelusetelin käyttöönottoa

Ensimmäinen tuoreen varhaiskasvatuksen- ja perusopetuksen lautakunnan kokous on 6.9.2017 Olen tutustunut aikaisemman lautakunnan käsittelemiin asioihin ja erityisesti varhaiskasvatuksen palveluseteliuudistus sai mielenkiintoni.

19.4.2017 Vaasan kaupungin varhaiskasvatus- ja perusopetuslautakunnassa esiteltiin palvelusetelijärjestelmän käyttöönotto varhaiskasvatuksessa.
Tämä esitys on vapaasti luettavissa seuraavasta linkistä:
http://tweb.vaasa.fi/ktwebbin/dbisa.dll/ktwebscr/pk_asil_tweb.htm?+bid=2811


Henkilökohtaisesti en lähtökohtaisesti tue palvelusetelijärjestelmän käyttöönottoa ilman, että siitä kirjataan selkeät säännöt ja toimenpiteet Vaasan kaupungissa. Näin ollen olikin myönteistä, että lautakunta halusi sille lisääaikaa. Kyseessä on suuri rakenteellinen varhaiskasvatusta koskeva uudistus ja kohteena ovat lapset. Täten koen, ettei asiaa saa kiirehtiä vaan suunnitelman tulee olla perusteellisesti tehtyä ja toimintojen huolellisesti valmisteltuja.

Lisäksi haluan nostaa seuraavat asiat tarkastelun alle palvelusetelijärjestelmän mahdollisessa käyttöönotossa varhaiskasvatuksessa:

• Kuntalaisilla on oikeus kieltäytyä palvelusetelistä. Tällöin kunta on velvollinen ohjaamaan hänet muilla tavoin järjestämiensä palveluiden piiriin. Eli mitä tehdään, jos kuntalaiset eivät hyväksy palveluseteliuudistusta? Pystyykö Vaasan kaupunki tällöin tarjoamaan riittävästi kunnanalaisia varhaiskasvatuksen palveluita? Tämänkin puitteissa toivoisin päätöksentekoon osallistavan kuntalaisten kannan asiasta.
• Palvelusetelien käyttäjä on kuluttaja. Palvelusetelin saaneen asiakkaan ja yksityisen palvelujen tuottajan välisestä sopimussuhteesta johtuu, että palvelujen tuottaja vastaa asiakkaalle aiheutuneesta vahingosta samojen sääntöjen ja periaatteiden mukaisesti kuin se vastaa puhtaasti yksityisessä palvelussa (sopimusperusteinen vastuu). Jos olen oikein ymmärtänyt, niin kunnan oikeudellinen vastuu palvelusta siis heikkenee palvelusetelin myötä. Näin ollessa en koe, että lapset olisivat yhdenvertaisessa asemassa oikeudellisen vastuun näkökulmasta osan ollessa kunnan palveluissa osan palvelusetelien käyttäjänä.
• Palveluseteliä käyttävän kunnan tulee varmistua palvelun laadusta kun se hyväksyy ne yksityiset palveluntuottajat, joiden palveluja sen antamalla palvelusetelillä voidaan ostaa. Miten siis valvonta tullaan hoitamaan? 
• Palvelusetelissä on oltava lain mukaan omavastuuosuus. Miten tämä on ajateltu toteuttaa jos kuitenkin lähtökohtaisesti kirjataan, että hinnat pysyvät samoina kuntalaisille - riippumatta siitä, minkä palvelun he valitsevat? Huomioitavaa on myös se, ettei omavastuun enimmäismäärää ole laissa vahvistettu. Omavastuu voi olla siten suurempi kuin se asiakasmaksu, jonka kunta perii itsetuottamistaan tai ostopalveluna hankkimistaan vastaavasta palvelusta. 

Elokuun ajankohtaisia

Tuore valtuusto lähti työstämään Vaasan kaupungin tulevan valtuustokauden strategiaa. Täytyy myöntää, että ensi alkuun kuullessani strategiapäivien olevan Uumajassa, häkellyin. Me kaikki valtuutetut olimme menossa yhdessä Ruotsiin työstämään tulevaa strategiaa. Itse en pidä matkustamisesta, sillä paniikkihäiriöni estää "nauttimisen" elämyksistä. Kesän yritin totutella ajatukseen tulevasta matkasta. Palasin äitiyslomalta työelämään 3.8.2017 ja äitiyden ja työelämän yhteensovittaminen oli tunteiden pyörremyrskyä alkuun. Pikkuiseni oli vain 10,5 kk palatessani töihin. Strategiapäivät häämöttivät edessä 17.-18.8. Tuon viikon maanantaina jouduin tekemään ratkaisun ja ilmoittamaan estymiseni matkalle. Koin sen olevan liian suuri nappi tässä vaiheessa elämää, kun vielä totuttelen sovittamaan perhe-elämää ja työelämää. Lisäksi paniikkihäiriöni vuoksi en kokenut olevani siinä kunnossa, että pystyn olemaan parhaimmillani vaikuttamassa. Jatkuvasta huonovointisuudesta ja epätodellisesta olotilasta palautuminen olisivat kestäneet todennäköisesti koko viikonlopun ajan. Tiesin, että meidän vihreiden valtuutetut ovat kiven kovia naisia, ja heidän panokseensa strategian luomisessa voisi luottaa. Olimme pitäneet tuolla viikolla vihreiden luottamushenkilöiden tapaamisen luonani Sundomissa ja olimme asioista hyvin samoilla linjoilla koko ryhmän kesken.  Jäin lopulta hyvin mielin pois Uumajan matkasta ja sain jatkaa työtäni hyvinvoivan, terveen ja lempeän Vaasan rakentamisessa.

Huomasin jo vaalien aikaan että minut alettiin tunnistaa eläinten hyvinvoinnin puolesta puhujana. Se on aivan oikein. Eläimet (monen muun asian rinnalla) ovat tärkeä asia minulle. Mielestäni eläinten hyvinvoinnin tila heijastaa yleisesti myös yhteiskunnan tilaa. Olen eri foorumeilta lukenut hyvin suorasanaisiakin keskusteluja koskien alueemme eläinlääkäripäivystystä. Omat kokemukseni eivät ole myöskään olleet kovin myönteisiä. Lisäksi alueemme eläinten hyvinvoinnin asiantuntijat ovat olleet päivystyksen tilasta huolissaan. Näin yhdessä Vaasanseudun eläinsuojeluyhdistyksen kanssa teimme kyselyn kuntalaisille koskien eläinlääkäripäivystystä alueella. En voi enempää painottaa tämän ajankohtaisuutta. Vain kolmessa päivässä saimme yli 200 vastausta. Aineisto tulee siis olemaan kattava, sillä vastausaika päättyy vasta 30.9. Olen todella iloinen, että kuntalaisemme ovat ottaneet kyselyn hyvin vastaan ja päättäneet vastaamalla vaikuttaa tilanteeseen. Tämä tulee olemaan minulle merkittävä työväline jos tuloksista käy ilmi, että nykyisessä päivystyskäytännössä on ongelmia. Tällaisella aineistolla en koe, että muut valtuutetut saati viranhaltijat voivat asiaa sivuuttaa.

22.8.2017 olin kaupungin järjestämässä kahden tunnin koulutuksessa, jossa käsiteltiin kuntalakia, hallintolakia sekä Vaasan kaupungin hallintosääntöä. Täksi illaksi olenkin ottanut urakaksi tutustua näihin tarkemmin. Nämä ovat kuitenkin niitä, jotka vaikuttavat jatkuvasti päätöksenteon taustalla.

Tässä siis ajankohtaisimpia asioita tältä erää. Nyt avaan kuntalainpykälät eteeni ja alan pänttäämään.

Alueellinen eläinlääkäripäivystys vaatii kehittämistä ja lisäresursseja

Liian monta kertaa olen lukenut tai saanut kuulla tapauksista, jolloin lemmikkieläin on saanut sairauskohtauksen tai joutunut tapaturmaan eikä apua ole ollut helppo saavuttaa eläinlääkäripalveluiden virka-ajan ulkopuolella. Osa tapauksista on saanut onnellisen lopun. Osa on päätynyt perheenjäsenen ikiuneen ihan liian varhain.

Vaasan seudulla on eläinlääkäripäivystys seuraavanlainen. Alue 2:een sijoittuvat Vaasa, Mustasaari, Laihia, Vähäkyrö ja Vöyri. Päivystys alkaa arkisin klo 16 ja päättyy klo 8. Viikonloppuisin päivystys alkaa perjantaina klo 16 ja päättyy maanantaina klo 8.

Todellisuudessa ei voida kuitenkaan olla varmoja siitä saadaanko päivystäjää puhelimitse tavoitettua tai onko hänellä tarvittavat resurssit hoitotoimenpiteisiin. Usein myös välimatka voi tulla kynnyskysymyksenä.

En ole syyllistämässä epäkohdista päivystävää eläinlääkäriä, uskon että hän joutuu usein vaikeiden valintojen eteen. Sen sijaan pohdin tilannettamme yleisemmällä tasolla. Tässä on selkeä kehittämisen paikka alueellamme. Mielenkiinnolla haluaisinkin tietää, miten ja miksi tällaiseen toimintamalliin ollaan päädytty, sillä se ei selvästi ole kenenkään edun mukaista.

Miten päivystystä tulisi kehittää? Lähtökohtaisesti hyötyeläimille ja lemmikkieläimille tulisi tarjota omat päivystävät eläinlääkärit. Tällä pienellä toimenpiteellä saadaan lisää resursseja ja joustavuutta päivystykseen. Ilmoille on ehdotettu myös ns. “takapäivystäjää”, jolloin voidaan edelleen turvata päivystyksen riittävät resurssit ja ennaltaehkäistä mahdollista kuormitusta. Tässä muutama kehitysehdotus mutta kuntalaisten näkemystä asiasta tarvitaan.

Vaasanseudun eläinsuojeluyhdistys ry (VESY) on tiedostanut alueen eläinlääkäripäivystyksen ongelman ja riittämättömyyden. Yhdistys parhaillaan kartoittaa kuntalaisten kokemuksia nykyisestä eläinlääkäripäivystyksestä ja toivoo kuntalaisilta näkemyksiä toiminnan kehittämiseksi ja sujuvoittamiseksi. Kysely on julkaistu www.vaasa.sey.fi ja siihen on mahdollista osallistua 30.9.2017 saakka.

Kyselyyn voi vastata suomeksi eller på svenska Tästä Här