Nuorisolähtöistä toimintaa perusopetukseen

Puheeni valtuustossa 9.12.2019 koskien yläkouluihin jalkautuvaa nuorisolähtöistä työtä.

Erityisesti näinä säästöaikoina kun myös perusopetuksen budjettia leikataan, tulisi meidän päättäjien pyrkiä vaikuttamaan siihen, että koulunkäynti säilyy turvallisena, ja että jokaiselle lapselle ja nuorelle tarjotaan mielekäs paikka oppia ja verkostoitua vertaisiinsa. Tärkeää on pitää jokainen lapsi ja nuori mukana. Tämä tarkoittaa sitä, että meillä tulee olla riittävä määrä nuoria tukevia toimenpiteitä myös perusopetuksessa, säästöistä huolimatta.
Riippumatta siitä käytetäänkö käsitettä kouluvalmentaja, kerhotuutori tai koulunuorisotyöntekijä, on näissä kaikissa kyse erityisesti toimijoista, jotka toimivat ja tukevat nuoria nuoren ehdoilla ja nuoren lähtökohdista käsin.
Kannustan lämpimästi siihen, että palveluita lisätään vahvemmin kouluympäristöön, sillä koulussa vaasalaiset nuoret viettävät pitkän ajan päivästään. Koulu on kasvatuksen ja sosiaalisen oppimisen tärkeä paikka.  Näillä toimin  edesautamme esimerkiksi sitä, että näkymättömät lapset ja nuoret nähdään ja kuullaan; vilkkaille ja levottomille lapsille ja nuorille voidaan antaa lisää työkaluja rauhoittumiselle ja kuuntelemiselle. Tärkeintä onkin, että meillä täällä valtuustosalissa on yhteinen näkemys siitä, että tarvitsemme lisäkäsiä ja uudenlaista ajattelua perusopetukseen.
Perusopetukseen tulee lisätä matalan kynnyksen palveluita, jotka perustuvat vapaaehtoisuuteen ja nuorten ehdoilla toimimiseen. Nämä ovat keskeisessä osassa nuorten luottamusta saavuttaessa.

Tämän vuoksi vihreä valtuustoryhmä kannattaa lämpimästi aloitetta ja kouluvalmentaja-toiminnan järjestämistä, mutta myös toivomme koulunuorisotyön lisäämistä vaasalaisiin yläkouluihin.

#lastenjanuortenpuolella

Talousarviokokous 18.11.2019 ja varhaiskasvatuksen puolesta

Talousarviokokouksessa oli ilo nähdä, että perusopetuksen tuntikehystä puolustettiin yli puoluerajojen ja sinne kohdistettiinkin 600 000 euroa lisää helpottamaan säästötarvetta. Vahvasti taas yritin pitää varhaiskasvatuksen puolia, jolle oltiin osoitettu 1,5 miljoonan euron säästövelvoite vuodelle 2020. Yhdessä valtuustokollegojen kanssa pääsimme yhteisymmärrykseen, että lautakunnan sopiessa käyttösuunnitelmasta huomioidaan myös varhaiskasvastuksen tarpeet ja tuosta 600 000 eurosta voidaan kohdentaa sinnekin varoja. Toki olen hieman pettynyt kun varhaiskasvatukselle ei valtuustokokouksessa päästy yhteisymmärrykseen siitä, että jo kokouksessa oltaisiin osoitettu lisämäärärahoja, mutta asiaa helpottaa osittain tieto siitä, että varhaiskasvatuksen palveluverkossa ei ole kohteita mistä säästää enää. Näin ollen tiedän jo nyt, että muita toimenpiteitä tarvitaan. Palveluverkko on loppuun koluttu ja säästötoimenpiteitä etsitty. Esitys ei ole siis realistinen.

Tässä vielä puheeni:

302 Varhaiskasvatus, esitetään, että 44 958 000→ 45 458 000, eli nostetaan varhaiskasvatuksen budjettia 500 000 eurolla. Eli varhaiskasvatus säästäisi 1 050 100 vuonna 2020.
Perustelut: Varhaiskasvatuksella on lakisääteisiä mitoituksia suhteessa lapsimäärään, josta ei voi joustaa. Aluehallintovirasto puuttuisi tähän välittömästi. Päiväkotipaikkoja on nyt tarpeen mukaisesti, eikä yhtään enempää. Lain mukaan kunnan tulee tarjota varhaiskasvatusta, eli emme voi sulkea päiväkoteja säästöjenkään uhalla. Varhaiskasvatuksen puolella on myös tehty keväällä ja syksyllä merkittäviä uudistuksia aikaisempien säästöjen vuoksi ja kaikki ns. ylimääräiset toiminnot on joko lakkautettu tai supistettu minimiin. Sijaiskulut on saatu varhaiskasvatuksessa laskemaan merkittävästi uudistusten myötä. Myös hallinnossa on tehty uudelleenjärjestelyjä.

Huomioitavaa on, että vaikka lasten määrän arvellaan pysyvän nykytasolla, paineita lisäpaikkojen saamiselle tuo mm. subjektiivinen varhaiskasvatusoikeuden rajaamisen poistuminen 1.8.2020 alkaen. Tuolloin elokuussa ryhmäkoon pienentäminen myös astuu voimaan, eli suhdeluku kasvattajat/lapset palautuu tasolle yhden suhde seitsemään yli vuotiaiden lasten osalta. Meidän tulee siis palkata lisää hoitajia, jotta jokaisessa ryhmässä toteutuu uusi lakisääteinen mitoitus. Em. muutosten jälkeen uusien paikkojen tarve Vaasassa on 100-120, riippuen toki huoltajien tekemistä valinnoista varhaiskasvatustarpeen osalta. Vaikka valtionosuudet kattaisivat tulevat muutokset, tarkoittaa nykyinen talousarvioesitys edelleen sitä, että varhaiskasvatuksen budjetti pienenee 1,5 miljoonalla, mihin meillä ei ole varaa.

Fakta on siis se hyvät ystävät, että varhaiskasvatuksen ei ole mahdollista leikata sille ensi vuodelle osoitettua summaa palveluverkosta, tämä ei ole millään tavalla realistinen tavoite. Ainoa mahdollisuus on siis lomautus. Tämän vuoksi esitämme, että vähennämme ja kevennämme varhaiskasvatukselle osoitettua säästötavoitetta 500 000e. Näin ollen esitämme, että varhaiskasvatuksen ensi vuoden budjetti on 45 458 000e.

Kouluverkkoa kehitettävä Vaasassa

Mielestäni olisi tarpeen tarkastella entistä kriittisemmin kouluverkkoa ja luotuja lähikoulualueita Vaasassa.

Suomenkielisellä puolella ei ole muodostettu virallisia lähikoulualueita. Kenties tämä on perusteltua, sillä suomenkielisiä oppilaitoksia on kaupungissamme ruotsinkielisiä enemmän. Sijoitetaan lapsi mihin alueiden kouluista tahansa, pysyvät koulumatkat useimmiten kohtuullisina. Ruotsinkielisen perusopetuksen puolella näin ei kuitenkaan ole, sillä oppilaitoksia on vähemmän.

Perusopetuslain kuudennen pykälän mukaan opetus tulee kunnassa järjestää siten, että oppilaiden matkat ovat asutuksen, koulujen ja muiden opetuksen järjestämispaikkojen sijainti sekä liikenneyhteydet huomioon ottaen mahdollisimman turvallisia ja lyhyitä.

Olen erityisen huolestunut ruotsinkielisten yläkoulujen tilanteesta ja lähikoulualuejaosta. Esimerkiksi Sundomissa on ruotsinkielinen alakoulu ja lähikoulualuejaon mukaisesti lähiyläkouluksi on nimetty Porvarinkadun koulu, mikä sijaitsee yli 10 kilometrin päässä. Maantieteellisesti lähempänä Sundomia on Vasa Övningsskolan.

Mielestäni on kyseenalaista, että lähikouluksi on nimetty sijainniltaan selvästi haasteellisempi yläkoulu, samalla kun suuri osa sundomilaisten lasten vanhempien työmatkoista kulkee keskustan läpi. Ehdottomasti luonnollisempi lähikoulu nuorille on Vasa Övningsskolan. Myös Sundomin busseista keskusteltiin paljon viime talvena ja siitä, miten ne ovat tupaten täynnä. Lähikoulualueita muokkaamalla saataisiin myös kuljetukseen sujuvuutta.

Jos Sundomin alakoulusta yläasteelle siirtyvä valitseekin yläkoulukseen Vasa Övningsskolanin, evätään tältä oikeus maksuttomaan koulukuljetukseen. Tämä siitä huolimatta, että koulumatka on reippaasti yli perusopetuslaissa määritetyn viiden kilometrin rajan ja näin oppilaalla pitäisi olla oikeus maksuttomaan kuljetukseen. Tätä perustellaan sillä, että kyseinen oppilaitos ei ole lähikouluksi osoitettu yläkoulu ja tällöin muutokselle voidaan asettaa ehto, että huoltaja vastaa oppilaan kuljettamisesta tai saattamisesta aiheutuvista kustannuksista.

Tässä vanhemmat joutuvatkin punnitsemaan, että laitetaanko lapsi maantieteellisesti merkittävästi lähempänä sijaitsevaan yläkouluun, jolloin joudutaan luopumaan maksuttomista koulukuljetuksista vai laitetaanko lapsi yhteisöllisyyttä tukien Porvarinkadun kouluun ystävien kanssa. Tilanne on sekä vanhemmille että lapsille ikävä.

Ymmärrän toki oppilasmäärien rajoitukset ynnä muut aluejakoihin vaikuttavat seikat, mutta mielestäni nykyinen epälooginen järjestely kiteyttää hyvin sen, että lähikoulualueen toimivuutta sekä yhteisöllisyyden edellytyksiä on priorisoitava entistä korkeammalle Vaasassa lasten ja nuorten toimijuuden ja hyvinvoinnin tukemiseksi.

Tuotantoeläintaloutta vastaan vai tuotantoeläintalouden eettisyyden puolella?

Jenni Haukiolle myönnettiin palkinto eläinten puolesta tehdystä työstä. Haukion kiitospuhe on saanut paljon kritiikkiä maatalousyrittäjiltä. Haukiolle toimitettiin kritiikkikirje maataloustoimijoiden puolelta, ja tämän on allekirjoittanut yli tuhat alan toimijaa. 
Haukion puheeseen tutustuneena koen mielenkiintoisena, että maatalousyrittäjät ovat tuohtuneita sen sisällöstä. Haukio ei puheessaan syyllistä maataloutta tai eläintuotantoa. Hän puhuu eettisyydestä tuotantoeläinten kasvatuksessa. Voimme valinnoillamme päättää  esimerkiksi siitä, millaista tuotantoeläintaloutta tuemme. Onko kasvatuksessa huomioitu eläinten hyvinvointi? Tämän punnitseminen ostosvalinnoissa väistämättä vaikuttaa markkinoiden kehittymiseen ja siihen, että tuotantoeläintalous kehittyisi entistä eettisemmäksi ja eläinten hyvinvointia tukevaksi.

Se, että osa tuotantoeläintiloista ovat tästä sanomasta tuohtuneita kertoo mielestäni enemmän heidän asenteistaan. Tämä on valitettavaa. Mielestäni tuotantoeläintilallisten reagoimistapa puheeseen kiteyttää hyvin sen, että toimenpiteille on tarvetta. Haukio osui siis asian ytimeen ja siitä kaikki kunnia ja tuki hänelle. 

Lähikoulualueet ja kouluverkon kehittämisestä

Valtuuston kokouksessa 7.10.2019 halusin tuoda oman näkökulmani lähikoulualueperiaatteeseen kasvatus- ja opetuslautakunnan jäsenenä.

Tällä hetkellä en näe, että kouluverkkosuunnittelu tai lähikouluperiaate olisi täysin yksiselitteinen. Ruotsinkielisessä perusopetuksessa on luotu lähikoulualueet mutta suomenkielisellä puolella ei ole. Tästäkin eroavaisuudesta huolimatta, noudatetaan Vaasan perusopetuksessa perusopetuslain 6 §:n määräystä. Sen mukaan opetus tulee kunnassa järjestää siten, että oppilaiden matkat ovat asutuksen, koulujen ja muiden opetuksen järjestämispaikkojen sijainti sekä liikenneyhteydet huomioon ottaen mahdollisimman turvallisia ja lyhyitä. Kunta osoittaa siis lähikoulun, jossa on mahdollista saada opetusta omalla kielellä.

Toivoisin, että toimintaperiaatteet lähikoulualueisiin jakautumisessa olisivat molemmilta perusopetuksilta yhdenmukaiset. Nykyisten toimintatapojen vuoksi on esimerkiksi vaasan karttapalvelusta saatavissa ainoastaan ruotsinkielisen perusopetuksen lähikoulualueet. Suomenkielisellä puolella näin ei ole koska lähikoulualueita ei ole muodostettu. 

Asun itse Sundomissa ja jo kasvatus- ja opetuslautakunnan työskentelyn alusta alkaen olen ihmetellyt esimerkiksi sitä, että sundomilaiset menevät Borgaregatansskolaniin sen sijaan, että heidän ensisijainen koulunsa olisi Vasa övningsskola, vaikkakin Övningsskola on merkittävästi lähempänä Sundomia Borgaregatansskolaniin nähden. Jos näin menetellään niin sundomilaisten nuorten päivittäinen koulumatka on yli 26km,joka ei ole mielestäni inhimillinen.
Tässä joudutaankin punnitsemaan, että laitetaanko lapsi maantieteellisesti lähempään kouluun, jolloin joudutaan luopumaan koulukuljetuksista (vaikkakin matkaa kertyy tästäkin 10km) vai laitetaanko lapsi yhteisöllisyyttä tukien Porvarinkadun kouluun ystävien kanssa.

Ymmärrän toki oppilasmäärien rajoitukset yms seikat, mutta mielestäni tämä järjestely kiteyttää hyvin sen, että lähikoulualueen toimivuutta sekä yhteisöllisyyden edellytyksiä on priorisoitava entistä korkeammalle Vaasassa.

Vaasalaislasten ja -nuorten hyvinvoinnin tilasta eri koulutusasteilla

Vuoden 2019 kuntakohtaiset Kouluterveyskyselyn tulokset julkaistiin 17.9.2019. Kouluterveyskyselyssä on tarkasteltu peruskoulun alakoulun 4. ja 5. luokan oppilaita ja yläkoulun 8. ja 9. luokan oppilaita sekä lukion 1. ja 2. vuosikurssilaisia ja ammatillisessa oppilaitoksessa opiskelevia nuoria. Tiedot ovat saatavissa myös kuntakohtaisina ja tässä niistä muutamia poimintoja.

Kyselyyn vastanneista vaasalaisista alakoululaisista 92,2 % ovat kertoneet olevansa tyytyväisiä elämäänsä. Tyytyväisyyden kokemus kuitenkin laskee iän myötä, sillä enää 76,7 % yläkoululaisista, 71,8 % lukiolaisista ja 75,7 % ammatillisen oppilaitoksen oppilaista ovat tyytyväisiä elämäänsä. Tämä on kuitenkin suhteellisesti linjassa valtakunnallisen trendin kanssa. Huolestuttavaa on kuitenkin se, että vaasalaisten lukiolaisten tyytyväisyyden kokemus on laskenut vuodesta 2017 kun taas muilla koulutusasteilla on tapahtunut pienoista nousua.

Yläasteen päättymisen jälkeen koulunkäynnistä pidetään merkittävästi aiempaa enemmän. Ammatillisen oppilaitoksen oppilaat pitävät lukiolaisia enemmän koulunkäynnistä ja kokevat lukiolaisia vähemmän koulu-uupumusta ja riittämättömyyden tunnetta. Koulukiusaaminen vähenee lukiossa verrattuna yläasteeseen, mutta yläasteella ja ammatillisessa oppilaitoksessa kiusaamista ilmenee lähes samoissa määrissä.

Psykologipalveluiden sekä tuen ja avun saamisessa ovat tulokset huolestuttavia jokaisella koulutusasteella Vaasassa.

Alakoululaisista vain 54,6 % ovat ilmaisseet mahdollisuudesta keskustella koulussa aikuisen kanssa mieltä painavista asioista.  Tätä harvemmat (44,6 %) kokevat, että opettajat ovat usein kiinnostuneita siitä, mitä oppilaalle kuuluu.

Huolestuttavaa on lisäksi se, että 39,3 % yläkoululaisista, 47,4 % lukiolaisista ja 42,9 % ammatillisen oppilaitoksen opiskelijoista kokevat, etteivät ole saaneet tukea tai apua koulun aikuisilta tai palveluista mielialaan liittyviin asioihin, vaikka olisivat sitä tarvinneet. Vaikkakin prosenttilukemat ovat valitettavan korkeat, eivät ne kuitenkaan poikkea merkittävästi valtakunnallisesta keskiarvosta.

Vaasalaiset yläkoululaiset ovat kokeneet päässeensä huomattavasti paremmin koulupsykologipalveluiden piiriin nyt kuin verrattuna vuoteen 2017. Huolestuttavaksi tulokseksi nousee kuitenkin se, että 46,9 % lukiolaisista kokevat, että eivät ole saaneet tukea ja apua hyvinvointiin koulupsykologilta lukuvuoden aikana, vaikka olisi apua tarvinnut. Lisäksi 25 % lukiolaisista ovat ilmaisseet myös, etteivät ole päässeet koulupsykologille yrittämisestä huolimatta lukuvuoden aikana. Haasteet koulupsykologipalveluihin pääsemiseksi ovat kasvaneet Vaasassa vuodesta 2017.

Mitä tulee oppilaitosten fyysisistä työoloista johtuviin koulunkäynnin häiriötekijöihin, voidaan todeta, että koetut häiriötekijät selvästi vähenevät toiselle asteelle mentäessä.  Suurimpana oppilaitoksen fyysisistä työoloista johtuvana häiriötekijänä ala- ja yläkoulussa koetaan huonot WC-, pukeutumis- ja peseytymistilat.

Emine Ehrström
Vaasan kaupunginvaltuutettu
Kasvatus- ja opetuslautakunnan jäsen

Yksi päivystävä eläinlääkäri ei riitä neljän kunnan alueelle

Olen ajanut valtuustotyöskentelyn alusta alkaen eläinlääkäripäivystyksen kehittämistä. Vaasanseudun eläinsuojeluyhdistyksen vpj.nä käynnistin kuntalaisaloitteen asian puolesta, jotta viranhaltijat saisivat palautetta virallista kautta kehittämisen tarpeesta.

Osallistu kuntalaisaloitteeseen: www.kuntalaisaloite.fi/fi/aloite/8484 

Säästövaatimuksista

Vaasan kaupunginhallitus käsitteli 28.4.2019 lautakuntien säästölistoja. He päättivät virkamiesten esityksen sijaan lautakuntien tahdon mukaisesti. Tämä tarkoittaa mm. sitä, että perusopetuksen ryhmäkoot eivät nouse, tukiopetuksen resurssit pysyvät entisellään, maahanmuuttajien nivelluokat säilyvät ja kotihoidontuen kuntalisä ei poistu. Seuraavaksi asia etenee kaupunginvaltuustolle. 

Kaupunginvaltuusto kokoontuu käsittelemään vuoden 2019 talousarvion käyttösuunnitelmia 6.5.2019. Olen edelleen huolissani siitä, että tukeeko enemmistö valtuutetuista lautakuntien esityksiä ja KH:n päätöstä vai tulevatko kaikki puolueet esittämään vielä omia näkökulmiaan asioiden eteenpäin viemisestä. 

Jos kaupunginvaltuusto päättää edetä lautakuntien ja kaupunginhallituksen tahdon mukaisesti (jota itse toivon) niin silloin Vaasan kaupungin on aloitettava yhteistoimintaneuvottelut. Tämä ei tietenkään ole mukavaa kenellekään. Koen kuitenkin itse tällä hetkellä, että tämä on järkevin ratkaisu. Jos lopetamme useita hyväksitodettuja toimintoja kuntalaisiltamme niin emme tule saamaan niitä vuosiin takaisin. Tämä kuormittaa mieltäni eniten. Se olisi kuin keksisimme pyörän vuosien päästä uudelleen. Me tiedämme, että esimerkiksi tukiopetusta tarvittaisiin perusopetuksessa nykyistä enemmän, silti sen resursseja esitetään puolitettavan. Me tiedämme, että meillä on lapsia ja nuoria, jotka eivät pysty käymään koulua perinteisessä luokassa, silti esitetään, että yksi tällainen koululuokka suljettaisiin ja lapset sijoitettaisiin ns. perinteiseen perusopetukseen. Käsittämätöntä. Jos tällaisten esitysten annettaisiin mennä läpi, olisimme päättäjinä hyvin lyhytnäköisiä. Sen sijaan jos lomautamme henkilöstön X ajaksi, niin asia ei kostaudu yhtä vahvasti syvälle rakenteisiin. 

Suurin osa nykyisen alijäämän syistä perustuvat KIKY-vaikutuksiin.  Koen kuitenkin, että meidän on tarkasteltava palvelurakennettamme tarkemmin ja luotava kustannustehokkaampia ratkaisuja joillakin rintamilla. Meidän on keskityttävä nyt entistä tarkemmin kunnan ydintoimintoihin.

Vetovoimaisuuden edistäminen on tärkeää, mutta keskusteluissa harvoin katsotaan mitä esimerkiksi useamman vieraan kielen pitkän oppimäärän tarjoaminen perusopetuksessa vaikuttaisi perheellisten houkutteluun? Useimmiten keskusteluissa vedotaan suuriin ja kalliisiin seiniin ja niiden vetovoimaisuuteen ja alueen elinvoimaisuuden nostoon. Keskusteluissa kuitenkin usein unohdetaan, että nuo seinät tulee täyttää toiminnoilla. Nämä vaikuttavat käyttötalouteemme. Nämä vaikutukset usein tulevat sitten "yllätyksenä" päättäjille. 

Tiedän, että maanantain kokouksesta tulee henkisesti raskas. Parhaamme yritämme, että ne hyväksi todetut mallit ja tarpeen olevat tukitoiminnot säilyisivät.

Diskussion kring A1 i Vasa

Vi hade nämndens möte 24.4 och diskussioner kring A1 språk var förstås intensiv. He va igen jag som tog upp tvåspråklighetsstrategin. Det borde ha göras redan i Vasa stad men tyvärr har det inte färdiggjorts ännu. I stället har bildningssektor gjort ett eget språkstrategi 2018 men det har inte alls kommit till nämnden för beslutsfattande. Det kritiserade jag förstås och föreslog att språkstrategin sku måste komma först till sektioners behandling i Juni och efter det till nämnden på hösten. På detta viset ser vi helheten i småbarnsfostran samt i grundskolan hur situationen ses ut för tillfället. Genom en omfattande strategi kan vi göra långsiktiga planer varttill Vasa stad sku utvecklas inom kort tidsperiod och i längre skede. Jag är nöjd med vårt enhälliga beslut. Jag vill absolut förstärka Vasa stads tvåspråklighet men det måste göras genom ett tydligt sätt.

Språkstrategin kan du läsa härifrån: https://www.vaasa.fi/sv/sprakstrategi

Här kan du läsa mina åsikter varför jag tycker att A1 språket måste ändras från engelska till svenska: https://www.vasabladet.fi/Artikel/Visa/281348?fbclid=IwAR00Cjv4sFH1VXCbySH_QniNg8EJtZc5N61fXkVzt5hYTwKY5gsYZ1ld13g 

Katsaus saavutuksiin Kasvatus- ja opetuslautakunnassa vuonna 2018

Poliittinen luottamustoimi on usein näkymätöntä jos sitä ei itse tee näkyväksi. Samat naamat pyörivät useimmiten paikallislehtien kansissa ja luottamushenkilöistä suurimman osan työ jää muiden varjoon. Se ei silti tarkoita sitä, että työtä ei tehtäisi.

Rakkaudesta lajiin ja luottamuksen saaneena, tässä muutamia nostoja työstäni Kasvatus- ja opetuslautakunnassa vuodelta 2018:

25.1.2018 Emine Ehrström esitti Markku Rautosen kannattamana, että vuoden 2019 talousarviota laadittae…ssa huomioidaan kotihoidontuen kuntalisän kriteerit siten, että hakijalla voi olla ansiotuloja. Ehrstömin esitys tuli hyväksytyksi äänin 7-3.

14.3.2018 Emine Ehrström esitti Linnea Westin kannattamana, että suomenkieliseen esi- ja perusopetukseen perustetaan 2 koulupsykologin virkaa, joista toinen on osa-aikainen. Puheenjohtaja totesi yksimielisyyden, jolla perustein Ehrströmin esitys tuli hyväksytyksi.

18.4.2018 Kehitin vapaa-ajantuutoritoiminnan:
Lautakunta katsoo tärkeäksi, että Vaasassa toimisi vapaa-ajantuutori, joka tekee poikkihallinnollisesti ja yli organisaatiorajojen yhteistyötä vapaa-ajantoimijoiden kanssa sekä tutustuttaa ja ohjaa ilman harrastusta olevat lapset ja nuoret jo olemassa olevaan kerho- ja harrastustoimintaan ottaen huomioon heidän yksilölliset tarpeet ja mahdollisuudet harrastaa.

6.6.2018 Emine Ehrström esitti Nils-Johan Englundin kannattamana, että kasvatus- ja opetuslautakunta esittää, että yhtenäiskoulun suunnitteluun osallistetaan Vanhan Vaasan koulun ja Variskan koulun opettajat ja oppilaat sekä koulujen oppilaskunnat. Lisäksi huomioidaan lapsivaikutusten arviointi. Puheenjohtaja totesi yksimielisyyden, jolla perustein Ehrströmin esitys hyväksyttiin.

5.9.2018 Varhaiskasvatuksen talousarvio 2019 ja taloussuunnitelma vuosille 2020- 2021: Emine Ehrström esitti Linnea Westin kannattamana, että lautakunta esittää kaupunginvaltuustolle, että se hyväksyy esitetyt kehysylitykset, jotta lasten turvallinen ja laadullinen varhaiskasvatus ei vaarannu eikä työntekijöiden hyvinvointi kärsi.

12.12.2018 KOK aloite huumeidenvastaisesta kampanjasta: Emine Ehrström esitti Linnea Westin kannattamana lisäksi, että vaasalaislasten ja – nuorten vanhemmille kootaan tietopaketti lähetettäväksi Wilmassa sisältäen tietoa päihteidenkäytön tilanteesta Vaasassa, päihteidenkäytön tunnistamisesta, ennaltaehkäisevistä toimista sekä listaus saatavilla olevista palveluista.

Puheeni 18.3.2019 Valtuustoaloitteiden määräajat eivät pidä Vaasassa.

Valtuutettujen yksi keskeinen keino tuoda haluamiaan asioita osaksi päätöksentekoa  on valtuustoaloitteen teko. Tämän vuoksi onkin kohtuutonta että prosessi ei toimi. Hallintosäännön 135 pykälässä todetaan, että valtuustoaloitteet on tuotava valtuuston käsittelyyn viimeistään vuoden päästä siitä kun aloite on jätetty valtuustolle. Tämä on selkeästi ja ymmärrettävästi todettu.

Tällä hetkellä koen, että meidän valtuutettujen työtä ei arvosteta. Me valtuutetut olemme valikoituneet tänne kuntalaisten tahdon ja demokraattisen valinnan kautta.  Kaikki jättämämme aloitteet eivät välttämättä ole viranhaltijoiden ajatusmaailmaan sopivia mutta on ilmeisesti syytä muistuttaa, että kaupungin kehitystä ohjaa ensisijaisesti poliittinen tahtotila.

Me Valtuutetut emme kirjoita aloitteita huvin vuoksi. Niiden työstämiseen käytämme vapaa-aikaamme, keskustelemme kuntalaisten kanssa ja haemme itsenäisesti tietoa ja ratkaisuja todettuihin epäkohtiin. Toivonkin, että aloitteen tekijöitä ja kuntalaisten tahtoa kunnioitetaan ja se kunnioitus näytetään sillä, että aloitteet käyvät kohtuullisessa ajassa läpi eri päätöksentekoelimet.

Valtuustokauden aikana olen tehnyt yhteensä neljä aloitetta, kolme vuonna 2017 ja yhden vuonna 2018. Yksikään näistä ei ole käynyt päätöksentekoelimiä läpi.

On kaikkien edunmukaista että aloitteiden määräajat pitävät.

Pitkien käsittelyaikojen myötä kentän tilanne saattaa olla jo niin muuttunut ettei aloitteen sisältö ole enää relevantti siinä vaiheessa kun se tulee käsittelyyn. Tällöin käsittelyt vievät turhaa aikaa lautakunnissa, kaupunginhallituksessa ja valtuustossa.

Saamassamme valtuustoaloitelistassa kunkin aloitteen kohdalla lukee määräaika, johon mennessä aloitteeseen pyydetään eri päätöksentekoelimien lausuntoja. Nämä eivät pidä tällä hetkellä alkuunkaan.

Haluankin kysyä: kenellä on vastuu katsoa, että määräajoista pidetään kiinni ja mitä aiotte tehdä, että käsittelyajat kohtuullistuvat ja noudattavat hallintosääntöä? Toivon tähän kaupunginjohtajalta tai mahdollisuuksien mukaan hallintojohtajalta vastauksen.

Hamnvägen är inte en lösning

Vasabladet lyfte upp 26.2.2019 hamnvägen som har planerat att gå via Sundom. Grundtanken   med Hamnvägen är att styra den tunga trafiken bort från Vasa centrum.  Jag understöder varmt att alla alternativen måste undersökas men samtidigt är jag tvecksam att hamnvägen skulle vara det bästa lösning för flytande styrning.

Den planerade hamnvägen är onyttig speciellt för den norrgående trafiken och de kommer antagligen att köra den fortfarande kortaste vägen genom Vasa Centrum. Dessutom är jag tveksam att den andra trafiken skulle använda hamnvägen p.g.a att centrum är den kortaste vägen till motorvägen. 

Det finns rekordantalet av barnfamiljer i Sundom för tillfället således måste man beakta också effekter av hamnvägen därefter. Hamnvägen skulle betyda en riskfull skolväg för flera barn i Sundom.

Jag ser inte att hamnvägen skulle servera sitt syfte. Jag anser att den största utmaningen inom den regionala utvecklingen blir trafikens förökning mot centrum. Här finns den betydande frågan som man måste ta ännu mera i beaktande inom planeringen och beredningen.

Vägtrafiken mellan centrum och Sundom är stor. Myrgrundsvägen (fartbegränsning 80) användas långtradarer, traktorer, mopedbilar, mopeder och bilar. Samt det görs nästan varje år vägarbete mellan centrum och Sundom. Sålunda är vägtrafiken även i princip skumpande och det finns hela tiden faktorer som försvårar trafikens framåtskridande.

Man måste beakta också Wärtsiläs flyttningsanmälan till Vasklot. På basis av artiklar ska de första verksamheterna börja i Vasklot mot slutet av 2020 och alla verksamheterna ska flyttas dit senast i slutet av 2021. Wärtsiläs flyttning har enormt stor påverkan på trafiken både i centrum och i Sundom.

Nu är dags att göra långsiktiga utvecklingsåtgärder, inte kortsynt. Man måste anse att utvecklingen inom vägtrafik är en helhet och utvecklingsåtgärder måste vara avsedd för behovet av Wärtsilä och export samt kommuninvånarna i Vasa stad.

Jag själv understöder stadsfjärdens bro eller centrumtunneln.

Tryggare område för Sundom skolans, förskolans och daghemmets barn

Jag är med i Sundom skolans direktion som representant av Nämnden för fostran och undervisning, svenskspråkiga sektion. För mig är det en stor ära att vara med eftersom min pojkes modersmål är svenska och hans framtida skola är Sundom skola.

Jag tänkte lyfta fram en sak från det senaste mötet den 19.2.2019.
Vi fick en oroanmälan angående parkeringsområdena i anslutning till skolan, förskolan och Vindängens daghem i Sundom.

Det största problemet är att parkeringsplatser är inte dimensionerade och planerade till det faktiska antalet bilar som passerar och parkerar. Detta kan jag själv underskriva. Jag användar i frågavarande parkeringsområde tre gånger per vecka. Området är verkligen farligt och riskabelt för olyckor.
Samt finns det verkliga behov, till exempel förskolan saknar helt parkering för föräldrar som lämnar av sina barn.

Jag kontaktade ordförande av svenskspråkiga sektionen och bad att ärendet skulle få behandlas på vårt nästa möte som var tursamt på torsdagen den 21.2.2019.

Sektionen beslöt att sektionens ordförande kontaktar de ansvariga myndigheterna för tryggare trafikarrangemang i området.

Säästöpaineet

Tänään oli Sundom skolans direktion, jossa olen mukana Kasvatus- ja opetuslautakunnan ruotsinkielisen jaoston edustajana. Koin erityisen tärkeäksi mukanaolon johtuen Vaasan kaupungin säästöpaineista. Sain konkreettista tietoa siitä, mitä säästöt tarkoittavat kentälle ja mistä pienistä roposista voidaan enää säästää. Virkamiesten esitys kaupunginhallitukselle oli se, että jokaisesta hallintokunnasta leikataan 2,5 prosenttia juustohöylällä. Varhaiskasvatukselle ja perusopetukselle tämä tarkoittaisi 2,5 miljoonan säästövelvoitetta. Reilu miljoona varhaiskasvatukselle ja suomenkieliselle perusopetukselle sekä ruotsinkieliselle perusopetukselle 300 000 euroa. Kasvatus- ja opetuslautakuntaan kuuluvat luottamushenkilöt vaikuttivat parhaansa mukaan kaupunginhallituksen edustajiin tämän hallinnonalan tilasta. Säästöt ovat kohtuuttomat ja epärealistiset. Lasten ja nuorten peruspalveluista ei voi leikata esitettyjä summia kaupungissa, joka kutsuu itseään lapsiystävälliseksi. Kaupunginhallitus päättikin lopulta ettei juustohöylään mennä vaan nyt virkamiehet käyvät keskustelua ja etsivät mahdollisia säästökohteita kaikissa hallintokunnissa. Lopulta asia tulee kunkin hallinnon alla lautakuntien päätettäviksi ja esitys menee KH.lle. Täytyy sanoa että olen huojentunut siitä päätöksestä ettei lapsilta ja nuorilta lähdetty suinpäin leikkaamaan! Siitä iso kiitos myös lautakunnassa istuville kollegoilleni, joiden tiedän puhuneen lasten ja nuorten puolesta ennen merkittävää kokousta. Yhteistyössä on voimaa.

viikon lamaantuminen ja VKS palveluihin tutustuminen

Päätin kirjoittaa blogikirjoituksen kuluneesta viikosta. Viikon sisään on sisältynyt unettomia öitä, itkua, kipuhuutoa, voimattomuutta sekä erityisesti pelkoa. Perjantai-iltana 18.1.2019 kaikki alkoi.
Päähäni syöksyi tajunnan räjäyttävä kipu. Kireä paineen tunne otsassa, sumenemista ja painontunnetta silmissä sekä huminaa korvissa. Tuolloin en voinut kuvitella, että kipu voisi vielä yltyä tai että joutuisin sietämään sitä seitsemän loputonta vuorokautta.

Maanantaina ja tiistaina oli kaksi tilaisuutta, joiden parissa olin työskennellyt joulukuusta 2018 lähtien. Vauhti oli ollut kova viimeiset viikot mutta tunne oli hyvä, että nyt pääsee näkemään uurastuksen lopputuloksen. Kuitenkaan maanantaina kipu ei ollut vieläkään hellittänyt enkä ollut saanut nukuttuakaan. En pystynyt liikkumaan vaan makasin sängyssä. En pystynyt katsomaan edes televisiota, joten laitoin puhelimesta vain radion taustalla soimaan, jotta aika menisi nopeammin ja voisin yrittää keskittyä muuhunkin kuin kipuun. Työterveydestä olisin saanut ajan 17.30 lääkärille, mutta tiesin, että siihen en voisi enää odottaa. Soitin yksityisellä lääkäriasemalle ja he tulivat meille kotikäynnille. Luonnollisesti en ollut ajokunnossakaan. Pitkin viikonlopun olin syönyt buranaa ja sunnuntaina vaihdoin buranan panadoliin. Lääkäri kuitenkin ehdotti, että kokeilisin näiden kombinaatiota 1000 + 800 muutaman kerran päivässä. Tulehdusarvot olivat hieman tavallista korkeammat, mutta ei mitenkään hälyttävän korkeat, että niihin oltaisiin sen enempää kiinnitetty huomiota.

Tiistaina olo kävi entistä huonommaksi ja päädyimme akuuttiin klo 17. Lääkäri oli todella mukava ja huomasi, että hän otti asian hoitaakseen. Hän tutki pitkältä aikaväliltä potilashistoriaani ja kyseli sieltä mahdollisia linkittyviä tekijöitä, joita ei kuitenkaan lopulta ollut. Tulehdusarvot olivat entisestään nousseet, mutta ne eivät olleet vieläkään hälyttävät. Sain kortisonia, lihasrelaksantteja ja tujumpaa särkylääkettä lääkärissä ja olotilani alkoi kohentua. Lääkäri määräsi minulle samat lääkkeet reseptillä ja sanoi, että jos oireet jatkuvat niin minun tulee hakeutua uudelleen hoitoon. Menimme  samantien hakemaan lääkärin määräämät lääkkeet klo 21.30 apteekista.

Keskiviikkona otin lääkkeet aamusta. Pientä vihlontaa vielä tuntui päässä mutta ajattelin, että lääkkeet eivät olleet vielä ehtineet vaikuttamaan tarpeeksi pitkään. Kipu jälleen yltyi päivän edetessä ja iltaa kohti tilanne oli täysin sama, joka se oli ollut perjantaista lähtien.

Torstaina yritin tavoittaa jälleen työterveydestä hoitajaa tai lääkäriä. Kenellekään ei ollut aikoja kyseiselle päivälle. Yksi vapaa puhelinaika oli klo 14.30 hoitajalle, mutta hän ei voisi kirjoittaa periaatteessa edes sairaslomatodistusta vain puhelun perusteella. Ymmärrän toki tämän, osa voisi käyttää tilannetta hyödykseen. Valitettava asia meille tunnollisille työntekijöille. Yritin saada aikaa terveyskeskuksesta, jossa myös todettiin sama asia - ei ole antaa aikoja. Toisaalta minua kehotettiin tulemaan vain terveyskeskukseen niin pääsisin jonottamaan hoitajalle. Sanoin suoraan, että odotushuoneessa odottamiseen minusta ei tässä olotilassa ole. Lisäksi mietin mielessäni, että miksi ihmeessä menisin hoitajalle, jos olen jo kaksi kertaa ollut lääkärissä? Jätin puhelun siihen ja kiitin.

Odotin tunnin ja vaivuin suorastaan epätoivoon. Kehen minun tulisi tässä tilanteessa kääntyä?!

Päädyin ottamaan luurin uudestaan käteeni ja soittamaan terveyskeskukseen. Tällä kertaa vastaanottovirkailija oli eri henkilö ja selitin hänelle tapahtuneen. Tällä kertaa myös sanoin ääneen sen mitä vain aiemmin mietin: En ymmärrä tätä järjestelmää. Kaksi lääkäriä on jo tutkinut minut ja akuutin lääkäri on kehottanut minua hakeutumaan uudelleen hoitoon, jos särky ei lakkaa. Miksi siis minun pitäisi mennä ensin hoitajalle tekemään jälleen arvio tilanteesta, joka sitten ohjaisi minut mahdollisesti terveyskeskuslääkärille joka sitten voisi tehdä lähettään sairaalaan? Puhelu tuntui pitkältä, mutta tuskin se oli tavallista pidempi. Lopulta virkailija päätti, että hän faksaa suoraa tietoni ja lähetteen akuuttiin lääkärinvastaanotolle.

Lähdimme siis jälleen akuuttiin. Ilmoittauduin itkuisena ja turhautuneena vastaanotolla. Ehdin juuri ja juuri istahtaa aloilleni kun tiistaina tapaamani lääkäri huusi nimeäni. Pääsin siis välittömästi hoitoon. Ensin otettiin vielä verikokeet ja tulehdusarvot. Koska kipu ei lakannut lääkityksellä ohjattiin minut valvomoon klo 15, missä sain suonensisäisesti kortisonia ja kipulääkettä.

Luin valvomon seiniltä, että vierailijat saisivat olla vain 15 minuuttia paikan päällä. En ollut eläissäni ollut aikaisemmin valvomon kaltaisessa paikassa. Jos suoraan puhutaan, niin pelkään sairaaloita. En tiedä suoraa syytä sairaalapelolleni, mutta se saattaa johtua siitä, että aistin ja imen herkästi ihmisten energiaa ja sairaalassa luonnollisesti on paljon pahoinvoivia ihmisiä ja näin olotilani käy todella raskaaksi ja sietämättömäksi henkisellä tasolla. Hoitajat onneksi olivat myös lukeneet aikaisemmat potilaskertomukseni ja tiesivät, että saimme 2016 synnytysosastolla poikkeusluvan, että mieheni sai jäädä vierelleni koko sairaalajakson ajaksi. Hän siis nukkui lattialla patjalla. Mieheni sai siis jäädä vierelleni valvomoon.

Alkujaan meille annettiin arvioksi, että olisimme valvomossa kaksituntia. Lopulta tuo kaksituntia pitkittyi 9 tunniksi. Suonensisäiset lääkkeetkään eivät tehonneet. Makasin 9 tuntia katsellen valvomon menoa kaikessa hiljaisuudessa mieheni istuessa vierelläni.
Olo alkoi käydä henkisesti paremmaksi seuratessani henkilökunnan työntekoa. Huomasin, että kaikilla oli omat roolit työnjaossa ja yleisilmapiiri oli miellyttävä ja kaikki kannustivat toisiaan. Jokaista potilasta kohdeltiin arvokkaasti ja omalla äidinkielellä.

Oma fyysinen jaksamiseni kuitenkin heikkeni entisestään. Pitkittynyt päänsärky, valonarkuus silmissä ja väsymys tekivät olosta rauhattoman ja itkuisen. Mietin paljon kaksivuotiasta poikaani, joka oli hoidossa isovanhemmilla. Mietin, että vaikka jokailtainen kainaloon nukuttaminen alkoi käydä raskaaksi, niin sillä hetkellä en olisi halunnut tehdä mitään muuta kuin nukuttaa hänet syliini.

Sain lopulta toisen lääkärin, joka teki minulle testit: miten hermoni ja koordinaationi toimii. Kauhukseni huomasin, että silmieni ollessa suljettuna en enää pystynyt saattamaan sormenpäätäni nenälleni vaan otsaan. Toistimme tämän kolmesti ja jokainen kerta sormi meni otsalle nenänpään sijaan.

Viimeistään silloin aloin pelätä pahinta.

Minut vietiin aivokuviin. Haluttiin poissulkea kasvaimet tai muut muutokset sekä mahdolliset verisuonitukokset. Viimeiseksi haluttiin ottaa myös selkäydinnestenäyte. Tästä näytteenotosta olen lukenut niin paljon epäonnistumisia, että tiesin, että se on itselleni vaikea käsiteltävä asia ja saati selviytyä siitä kunniakkaasti. Lopulta sainki kaksi annosta rauhoittavia, jotta testi oli mahdollista tehdä. Mielestäni näytteenotossa meni maksimissaan 15 minuuttia mutta nyt jälkeenpäin kuulin, että se kesti itseasiassa lähemmäs tunnin.
Testin alustavista vastauksista selvisi, että valkosoluissa on jotakin poikkeamia. Luvut eivät olleet hälyttäviä, mutta selkeästi yli normaaliarvojen.

Jouduin siis jäämään lopulta osastolle yöksi, tällä kertaa yksin. Sain vielä entistä vahvempia lääkkeitä suonensisäisesti ja ilmeisesti aloin olemaan jo niin "mömmöissä" että  ollut enää täysillä mukana. Muistan syöneeni ja sen jälkeen nukahtaneeni. Se oli ensimmäinen yö viikkoon kun nukuin reilu 5h yhtäjaksoisesti.

 Aamulla äitini tuli heti käymään osastolla tuoden aamupalaa. Sain jälleen tujuja lääkkeitä, ja niillä särky hellitti nopeasti mutta jälleen olin hieman "mömmöissä".

Tapasin kolmannen lääkärin, joka teki minulle viimeisen diagnoosin. Noh, periaatteessa diagnoosia ei ollut. Epäiltiin, että viikon kestänyt kipukohtaus oli monen osion summa. Jännityspäänsärky yhdistettynä kropassa olevaan virukseen.

Seuraavan viikon syön 14 lääkettä päivässä toivoen, että kipu ei enää _ikinä_ palaisi.


Kiitän lämpimästi Keskussairaalan henkilökuntaa asiantuntevasta ja potilaslähtöisestä hoidosta. Kaikki ottivat "erityisherkän" potilaan hyvin käsittelyyn ja osasivat sanoa juuri oikeat sanat oikeilla hetkillä.
 

Dags att trygga djurskyddet i Vasatrakten

Hundgården Kulkuri har öppnat en kampanj för medelsanskaffning den 3.1.2019 via mesenaatti. Kampanjen uppnådde sitt minimum mål (5 000 euro) under två dagar. Kulkuris ambition är att samla in 55 000 euro som skulle garantera att man inte behöver mera uppleva kalla vintermånader i de gamla utrymmena.
Kulkuri är en sorgsen syn vid sidan av varuhusets parkeringsplats och man kan inte ignorera det stora antal av hundar som skäller och gnyr då man kommer och handlar.
Inhägnad gård som är förfallen, hundkojor som är reparerade samt ett flertal olika stugor som står bredvid varandra berättar om Kulkuris historia. Kulkuri är ett av de äldsta djurhemmen i Finland. Verksamheten har fortsatt på samma ställe i flera årtionden.

Kulkuri är den officiella mottagande plats för djur som blir hittade i Vasa, Korsholm, Malax och Vörå. Enligt djurskyddslagen ska kommunen se till att inom dess område ordnas tillfällig skötsel av herrelösa hundar och katter samt motsvarande små sällskaps- och hobbydjur som påträffas och tas om hand.
Omhändertagna djur skall förvaras 15 dagar.
Efter den 15 dagen ansvarar Kulkuri självständigt för alla möjliga kostnader tills djur får ett nytt hem. Kulkuri betalar för utfodringen, vaccineringar, avmaskningar, chipmärkningar, steriliseringar/kastreringar samt alla andra eventuella veterinärkostnader och så vidare.

För en del av djuren som bor i Kulkuri kan ett nytt hem hittas inom några dagar, för andra kan det ta några år.
Att se dagens utrymme i djurhemmet är en nedslående erfarenhet. Trotts allt finns verksamhetens andemening kvar som grundar sig på kärleken för djur. Varje djur får värdefull omsorg. Dessutom försöker Kulkuri hitta det bästa möjliga hem för varje hemlösa djur.
Jag har varit djurskyddsaktiv några år nu i Vasatrakten. Få vet att vi har ett stort antal djur som lever i misär. Dessutom består största delen av djurskyddsverksamheten av frivilligarbete där Kulkuri har en beaktansvärd roll.

Kulkuri möjliggör att hemlösa djur eller blivande hemlösa djur samt misshandlade djur får ett tryggt temporärt hem. Utan Kulkuris engagemang skulle det inte vara möjligt att påverka kattpopulationer eller göra nya placeringar för utlämnade katter och kaniner.
Det finns också situationer där ägare har lämnat sin hund ute, utan vatten eller mat, för flera dagar då hen själv åkt bort.
Det finns också situationer där helt friska djur hotas med avlivning på grund av ägarens dödsfall, ändringar i livssituationen eller helt enkelt av ovilja. Utan Kulkuri skulle dessa djur inte ha en chans.

Kulkuris öppna verksamhet har möjliggjort djurskyddsarbete i Vasatrakten.
Jag kan inte påstå att jag är stolt över hur kommunen har skött sin del inom djurskyddet. Djurskyddet kräver betydligt mer resurser.
I stället för att kommunerna skulle ha hjälpt Katthuset att hitta ett nytt utrymme för sin verksamhet möjliggjordes sökarbetet efter tryggare utrymmen av ett flertal privatpersoner.

Kulkuri har köpt en tomt i Malax men det finns inte resurser för flyttningen och förväntningarna riktas igen till aktiva kommuninvånare.
Riksdagsvalet närmar sig och alla kandidater har en bra möjlighet att visa för kommuninvånarna att man verkligen bryr sig om djurs välbefinnande i Vasatrakten.

Jag uppmuntrar varje läsare att bekanta sig med Kulkuris verksamhet och kampanj i Mesenaatti. Vi måste tillsammans kämpa för Kulkuris skull för att trygga djurskyddet i Vasatrakten.

Kulkureille tarvitaan uusi koti

Koiratarha Kulkurin muuttoa varten avattiin mesenaatin varainkeruukampanja 3.1.2019. Kampanja saavutti minimitavoitteensa 5 000 euroa reilun päivän aikana. Kunnianhimoisena tavoitteena on saada kokoon 55 000 euroa, jolloin voidaan taata se, että Kulkurin asukkaiden ei tarvitse kokea enää yhtään Suomen talvea vanhoissa tiloissa.

Koiratarha Kulkuri on surullinen näky tavaratalon parkkipaikan kupeessa. Tavaratalon parkkipaikalla ei voi olla kuulematta lukuisten koirien ulinaa ja haukuntaa. Ränsistyneet aitaukset, paikatut koirienkopit ja lukuisat erinäköiset mökkihökkelit ovat omiaan kertomaan Kulkurin historiasta. Kyseessä on yksi Suomen vanhimmista eläinkodeista ja toiminta on jatkunut samassa ulkotarhassa jo vuosikymmenien ajan.

Kulkuri toimii Vaasan, Mustasaaren, Maalahden ja Vöyrin löytöeläinten talteenottopaikkana. Kunnan on huolehdittava irrallaan tavattujen ja talteenotettujen koirien, kissojen sekä muiden pienikokoisten seura- ja harrastuseläinten tilapäisen hoidon järjestämisestä. Eläimiä on säilytettävä 15 päivän ajan. Tuon 15 päivän jälkeen Kulkuri vastaa eläimen ruokinnasta, rokotuksesta, madotuksesta, sirutuksesta, leikkauksesta sekä muista mahdollisista eläinlääkärikulujen kattamisista itse siihen saakka, että eläimelle löydetään uusi koti.

Osalle uuden kodin löytyminen voi kestää vain muutaman päivän. Osan eläimen kodinetsintä kestää useamman vuoden. Kurjistuneet tilat antavat Kulkurille näkyvimmän kuoren. Tarhalla välittyy kuitenkin toiminnan perusta, joka perustuu eläinrakkauteen. Jokaisesta eläinyksilöstä huolehditaan arvokkaasti ja tavoitteena on löytää jokaiselle eläimelle se paras mahdollinen koti.

Olen toiminut eläinsuojeluaktiivina muutaman vuoden. Harva tietää miten paljon eläimillä on kurjuutta alueellamme. Suuri osa eläinsuojelutyöstä pohjautuu vapaaehtoistyöhön, jossa Kulkuri on merkittävänä toimijana mukana mahdollistamalla esimerkiksi kodittomina oleville tai kodittomiksi päätyville sekä kaltoin kohdelluille eläimille turvallisen väliaikaisen elinympäristön.

Ilman Kulkuria olisi eläinsuojeluaktiivina mahdotonta vaikuttaa kissapopulaatioiden karsimiseen tai pihalta vapaaksi hylättyjen kissojen ja kanien uudelleen sijoittamiseen. Puhumattakaan ulos yksin ilman ruokaa tai vettä päiviksi hylättyjen koirien pelastamisen mahdollistamisesta omistajien ollessa teillä tietämättömillä tai niiden terveiden lemmikkieläinten elämän turvaamisesta, jotka ovat lopetusuhan alla omistajan menehtymisen, välinpitämättömyyden tai muuttuneen elämäntilanteen vuoksi.

Kulkurin avoin toiminta on mahdollistanut eläinsuojelutyön alueellamme. Vaasan seudun toimintaa seuranneena en voi sanoa olevani ylpeä siitä, miten pienissä määrin kunnat kohdistavat eläinsuojeluun resursseja. Sen sijaan, että alueemme kunnat olisivat toimineet Kissatalon puolesta, mahdollistivat lukuisat yksityiset lahjoittajat Kissatalolle uusien tilojen etsimisen.

Koiratarha Kulkurissa tontti on hankittu Maalahdesta, mutta muuttoon ei ole resursseja ja toivo kohdistetaan jälleen aktiivisiin kuntalaisiin. Uskon, että kuntien päättäjien tietämättömyys on yksi syy sille, miksi eläinsuojelua ei nosteta keskusteluissa esille. Eduskuntavaalit ovat pian, joten nyt ehdokkailla on hyvä mahdollisuus näyttää, että eläinten hyvinvoinnista välitetään alueellamme.

Kannustan jokaista lukijaa tutustumaan Koiratarha Kulkurin toimintaan ja mesenaattikampanjaan. Toimitaan yhdessä alueemme eläinsuojelun puolesta mahdollistamalla Kulkurille sen ansaitsemat toimintapuitteet.

Emine Ehrström

kaupunginvaltuutettu (vihr.)

Vaasa

Jaottelu eri kieliryhmiin ei edistä hyviä väestösuhteita

Kehittäminen ja kehittyminen on mahdotonta niin kauan kun asetamme kieliryhmät vastakkain. Vastakkainasettelulla emme pääse eteenpäin ydinkysymyksessä: miten vahvistamme Vaasan seutua? Vaasan ja Mustasaaren fuusioituminen on yksi keskeinen tapa vahvistaa aluettamme.

Vasabladetissa julkaistiin 6.1.2019 mielipidekirjoitus aiheella folkomröstningen måste genomföras. Toki vastaavia mielipidekirjoituksia on ollut lukuisia jo pidemmän aikaa.

Kirjoituksissa paneudutaan usein siihen, miten ruotsinkieli vaarautuu mahdollisen fuusioitumisen myötä. Pidän yleisesti ikävänä tapana jaotella ihmisiä. Fuusioitumiskeskustelussa ihmisten jaottelu tapahtuu usein äidinkielen kautta. Riippumatta siitä, että Vaasassa ruotsia äidinkieltä puhuvat ovat vähemmistöä toisin kuin Mustasaaressa, huolehditaan Vaasassa kiitettävästi ruotsinkielisyyden toteutumisesta palveluissa ja päätöksenteossa.

Pidän vääristyneenä käsityksenä myös sitä, että ainoastaan RKP ajaisi ruotsinkielisten kielioikeuksien toteutumista. Voin hyvin mielin todeta, että Vaasan päättäjissä yli puoluerajojen on  yhteinen tahtotila kielellisten oikeuksien toteutumisesta kaikille kieliryhmille. Näkemystäni tukee myös valtuustossa läpimennyt esitys kaksikielisyyttä käsittelevän strategian luomisesta Vaasalle.

Vaasassa ei kuntaliitoskeskusteluissa kenties tuoda niin vahvasti esille ruotsinkielen mahdollista heikentyvää asemaa. Katsonkin, että tämä perustuu siihen, että meille on itsestäänselvyys, että alueen kaksikielisyydestä huolehditaan ja jatkossa sitä entisestään suunnitelmallisesti vahvistetaan mm. luomalla parempia edellytyksiä kuntalaisten molempien kotimaisten kielten hallintaan.

Positiivisuuden kautta saamme vaikuttavia tuloksia ja edistämme hyvien väestösuhteiden kehittymistä yli kielirajojen.

Alueella asuu paljon kaksikielisiä perheitä, joissa toinen vanhemmista on suomenkielinen ja toinen ruotsinkielinen äidinkieleltään. Lapsista tulee kaksikielisiä ja siten molempien kieliryhmien ja yhteisöjen jäseniä. Jatkuvalla kieliryhmien vastakkainasettelulla me vaikutamme negatiivisesti kaksikielisiin kuntalaisiin kun ilmapiiri asettaa heidät valitsemaan yhden ylitse toisen. Meillä ei ole varaa vastakkainasettelulle, se ei tuo meille sitä tavoittelemaamme kehityssuuntaa, eli yhdessätoimimisen kulttuuria.

Toistaen itseäni, keskusteluyhteyttä ei edistä kahden kieliryhmän jaottelu. Panostetaan kaksikielisyyden kehittämiseen ja edistämiseen.