Vastine: Vaasan kaupungilla ja kissatalolla eriävät näkemykset uuden kissatalon sijainnista

Luin Pohjalaisen jutun (28.6.2018), joka koski Kissatalon ja Vaasan kaupungin erimielisyyttä tulevan kissatalon sijoituspaikasta. [Jutun voit lukea seuraavasta Linkistä , huom. näkyy ainoastaan tilaajille!]

**
Jutun sisältö lyhyesti: Kissatalon henkilökunta ovat löytäneet kiilapalstalta talon, jonka omistajille on ok että talosta tulisi uusi kissatalo. Kaupungin virkamiehissä kaavoituksessa vastustetaan ajatusta: Kaupunki haluaa talon muualle, koska kissatalo ulkohäkkeineen ei ole välttämättä kaavoituksellisessa mielessä asumista ja voi häiritä naapureita.

**

Koen hieman ristiriitaiseksi viestinnäksi seuraavat ilmaisut: – Naapurit eivät tykkäisi siitä. Lisäksi kissataloon rakennetaan ulkohäkkejä ja tarvitaan normaalia omakotitaloa enemmän varasto- ja jätetilaa, kaupungin lupa-arkkitehti Susanna Rantanen sanoo. Naapureita saattaa harmittaa esimerkiksi jätteistä tai kissoista tuleva haju, ulkoilevien kissojen maukuminen, häkkien ulkonäkö tai lisääntynyt liikenne.

Se, mikä tulee huomioida on nimenomaan tontin rajanaapureiden suhtautuminen asiaan.  Oletan, ettei uuden mahdollisen talon rajanaapureita ole kuultu ennen annettua lausuntoa Pohjalaiselle? Kyseinen lausunto on makuuni liian spekuloiva ja antaa sellaisen viestin mahdollisille tuleville rajanaapureille, ettei tahtotilaa varmasti tule olemaan. 

Toivon, että yhteisymmärrys asiaan ja erityisesti yhteinen tahtotila löytyy. Erityisesti toivon, että kissatalo ja kaupunki neuvottelevat rajanaapureiden kanssa asiasta yhteisymmärryksessä ja hyvässä hengessä. Jos sijoituspaikka ei ole rajanaapureille ok, on asia toinen. Mutta tämä asia ei voi jäädä kaupungin oletuksien varaan, eikä se voi olla kaupungin lähtökohta neuvotteluissa.

Olen jättänyt asiasta myös valtuustoaloitteen syksyllä 2017, jotta kaupunki etsisi yhteistyössä kissatalon kanssa uudet tilat. Asialla on siis myös poliittista tahtotilaa.
https://www.vaasa.fi/sites/default/files/elainsuojelulain_velvoitteet_kuntoon_vaasassa.pdf 

Kissatalon tilanne on muuttunut paremmaksi tuosta aloitteen jättöhetkestäni. Asia ei ole enää riippuvainen taloudellisesta tukemisesta - kiitos kuntalaisten yhteisen tahtotilan ja aktiivisuuden - vaan kaupungin tahtotilasta ja tilojen löytämisestä. Nyt mahdolliset potentiaaliset tilat ovat löytyneet ja toivon, että kaupunki katsoo tässä mahdollisuuden kädenojennukselle vapaaehtoisvoimin tehtävälle eläinsuojelutyölle sekä siihen, että kissatalo saa uudet ja turvalliset tilat arvokkaalle työlleen.

Päivystävän eläinlääkintähuollon resurssit on turvattava alueellisesti

Moni omistaa jonkin lemmikkieläimen.  Tutkimuksissa on todettu, että eläimen sairastuminen voi tuntua yhtä pahalta kuin läheisen ihmisen sairastuminen. Omistajalle lemmikki saattaa olla läheisin ystävä, tärkein kuuntelija ja rakkain toveri. Eläimen sairastuminen voi tapahtua yllättäin ja eläin voi oireilla monin tavoin sairastaessaan. Omistajan on kuitenkin toisinaan vaikeaa tietää, mistä äkillinen oirehdinta johtuu - silloin tarvitaan ammattilaisten apua hyvin nopeallakin varoitusajalla.

Eläinlääkäripäivystys on puhututtanut Vaasanseudulla jo pitkään. Sosiaalisessa mediassa ei voi välttyä lähes viikoittaisilta keskusteluilta. Osa on tietämätöntä mistä päivystävän eläinlääkärin tavoittaa, osa ei ole päässyt tavoittamaan eläinlääkäriä lukuisista yrityksistä huolimatta.  Osa viestii epätyytyväisyyttä elämelle annettuihin hoito-ohjeisiin. Moni myös kokee muiden maakuntien eläinlääkäripäivystykset parempina omiimme nähden.

Vaasanseudun eläinlääkäripäivystyksessä on selkeästi puutteita kun kuntalaiset viestivät epätyytyväisyyttään jatkuvalla syötöllä erilaisten kanavien kautta.

Vaasanseudun eläinsuojeluyhdistys kartoitti kuntalaisten kokemuksia eläinlääkäripäivystyksestä, jotta saataisiin kokonaisvaltaisampi näkemys siitä, mitkä päivystyksen sisällöt vaativat kriittisimmin kehittämistyötä.

Kyselyssä kysyttiin, kuinka tyytyväisiä henkilöt olivat eläinlääkäripäivystyksen hoitoon ja  eläinlääkäripäivystys sai keskiarvoksi 1,9/ 5. Pitkälti yli kolme neljästä vastaajasta katsoi palvelun olevan alle keskitasoa: 46 % vastaajista arvioi palvelun todella huonoksi ja 28 % huonoksi. Kehittämiskohdissa suurimmiksi osa-alueiksi nousivat pienlemmikkiosaaminen, tavoitettavuus, puhelinneuvonta ja päivystyssijainti. Vastaajista 70,44 % (317 henkilöä) katsoi, että päivystävässä eläinlääkäritoiminnassa tulisi erityisesti kehittää pienlemmikkiosaamista. Nykyisen puhelinneuvonnan palvelutaso on puutteellista. Puhelimeen vastaamiseen tai takaisin soittamiseen ei olla tyytyväisiä. Välimatkat saattavat olla pitkiä, ja pääsy eläinlääkärin hoitoon voi kestää useita tunteja. Tämä voi olla avun tarpeessa olevalle eläimelle usein sekä tuskallista että kohtalokasta. Asiakkaiden kuulluksi tuleminen, tilanteen vakavuuden huomioiminen, asiallinen kommunikointi ja eläinlääkärin riittävä osaaminen tulee varmistaa nykyistä paremmin. Usein myös hoidon vaatimat asianmukaiset välineistöt ovat puutteellisia. Resursseja tulee lisätä siten, että päivystysvuorossa olevalla eläinlääkärillä on käytössään riittävä ja asianmukainen varustus, laitteisto ja hoitohenkilöstö.

Olen keskustellut useamman virkamiehen kanssa eläinlääkäripäivystyksen tilasta ja selkeä viesti on, etteivät saadut kokemukset ole tavoittaneet sosiaalisen median välityksellä tai Vaasanseudun eläinsuojeluyhdistyksen kartoituksen kautta asiasta päättäviä virkamiehiä. Kannustankin jatkossa kuntalaisia antamaan palautetta kuntien virallisen palautejärjestelmän kautta tai välittämään kokemuksia suoraan johtaville virkamiehille, jotta asiat saadaan käsittelyyn virallisten kanavien kautta.

Eläinlääkäripäivystystä tarkastellaan mm. eläinlääkintähuoltolain (16.10.2009/765) ja eläinsuojelulain (4.4.1996/247) näkökulmista. Eläinlääkintähuoltolaissa todetaan, että kiireellinen eläinlääkärinapu on järjestettävä päivystysalueella siten, että kotieläimiä, jotka ovat pienikokoisia ja voidaan siten vaikeuksitta kuljettaa eläinlääkärin vastaanotolle, ja kotieläimiä, joille annettava eläinlääkärinapu edellyttää eläinlääkärin käyntiä eläimenpitopaikassa, hoitaa pääasiassa eri henkilökunta. Tästä vaatimuksesta voidaan kuitenkin poiketa päivystysalueella --.

Olen keskustellut erillisen päivystyksen järjestämisestä kotieläimille ja tuotantoeläimille sekä virkamiesten että eläinlääkäreiden kanssa ja saanut yhtenäisen vastauksen: alueella ei ole riittävästi asiakkaita kahden erillisen päivystyksen järjestämiseksi.

Mahdollisuuksia joustavalle eläinlääkäripäivystyspalveluilla on kuitenkin mahdollista järjestää myös muilla keinoin. Eläinlääkintähuollon 13 § perusteluissa todetaan seuraavasti keskitetystä yhteydenottopalvelun järjestelyistä: Keskitetyn yhteydenottopalvelun tarkoituksena on tehostaa eläinlääkäripäivystyksen toimintaa keskittämällä eläinlääkäripalveluja koskevat yhteydenotot yhteen paikkaan, josta asiakkaita voitaisiin ohjata päivystävälle vastaanotolle tai tilata eläinlääkäri käymään eläimen pitopaikassa. Tarvittaessa yhteydenottopisteessä voitaisiin myös antaa hoitoon liittyvää neuvontaa ja ohjata kiireettömissä tapauksissa asiakkaita virka-aikana annettaviin palveluihin. Käytännössä yhteydenottopalvelun tulisi sisältää ainakin keskitetty puhelinpalvelu. Keskitetyssä palvelussa puhelimeen vastaajana ei välttämättä tarvittaisi eläinlääkäriä, edellyttäen että vastaajalla on riittävä asiantuntemus.

Edellinen pykälä mahdollistaa uudenlaisen alueellisen kokeilun. Olenkin keskustellut virkamiesten ja muutaman eläinlääkärin kanssa siitä, josko erityisesti pieneläimille järjestettäisiin päivystysaikana neuvontapalvelu, josta vastaisi eläintenhoitaja. Näin päivystyksen tavoitettavuus paranisi eläinlääkärin ollessa kiireinen ja eläinten hoitaja pystyisi antamaan mahdolliset ensiapuohjeet ja tekemään arvion tilanteen kriittisyydestä ennen ohjausta päivystävälle eläinlääkärille. Lisäksi eläinhoitajan palkkaaminen edistäisi myös päivystävän eläinlääkärin mahdollisuuksia suorittaa vaativampia toimenpiteitä, joihin vaaditaan useampi käsipari.

Kunnallisessa eläinlääkäripäivystyksessä ei voi olla niin, että eläimen omistaja tai eläinlääkärin perheenjäsen osallistuvat leikkausoperaatioihin eläinlääkärin toimiessa yksin päivystysaikana ja tarvitessaan toisinaan useamman käsiparin vaativampia toimenpiteitä varten.

Kustannusarvio eläintenhoitajan palkkaamiselle on vuositasolla 100 000€, jonka tulisi jakautua päivystysalueen kuntien kesken. Vaasassa olen keskustellut 50 000 euron osuuden saamisesta vuoden 2019 budjettiin.

Kannustankin tiiviiseen yhteistyöhön ylikuntarajojen eläinlääkintähuollon ammattilaiset ja poliittiset päätöksentekijät osallistumaan mukaan kokeiluun.

On aika turvata eläinten tarvitsema apu päivystysajalla niin, ettei kuntalaistemme tarvitse lähteä Seinäjoelle tai Tampereelle tarkistuttamaan eläimensä tilaa kun meillä kuitenkin toimii lakisääteinen eläinlääkäripäivystys, joka vaatisi vain hieman lisäresursseja toimiakseen kuntalaisten tarpeiden mukaisesti.

Lemmikki ei ole vähäpätöinen - lemmikki on perheenjäsen.

Vi måste ta i beaktande servicebehov av pojkar och män

Vi ofta konstatera oss att ”pojkar är  pojkar”. Nu är det dags att observera vad statistik och forskningar säger om ärendet och ta det på allvar. Två tredjedelar av de marginaliserade personerna i åldersgruppen 15-29 består av unga män. Pojkarnas utmaningar börjar redan i ett tidigt skede.  Forskningar har konstaterat att skillnader av kunnande har ökats mellan flickor och pojkar. Pojkarna underpresterar i grundskola och de skulle behöva mera särskilda stöd.

Pojkarna upplever ensamhet. Föreningen för Mental Hälsa i Finland har konstaterat att var femte barn/ungdom lider av en seriös ensamhet. Ensamheten sänker självförtroende och ökar risken för problem i känslolivet. En långvarig ensamhet som man upplever i barndomen fortsätter oftast ännu till ungdomen och då blir det en risk att man blir marginaliserad. Dessutom sammanfogar marginaliseringen ofta med problem i den mentala hälsan.

Man måste uppmuntra och lyssna på pojkar. Man måste kunna sätta ord på känslor och rädslor samt våga prata om sina drömmar och visioner. En meningsfull fritidsverksamhet är en viktig sak för skolgång samt att man får vänner med samma intresse.

Jag understöder att det är viktigt att ingripa ärendet i ett tidigt skede. Vid sidan om det måste man ta hand om att alla har möjligheter att komma loss från marginalisering i varje livssituation – oberoende på vilken ålder man är.

Antagligen ju mindre tid man är marginaliserade desto större möjligheter har man att klara sig genom utbildningen och skaffa sig ett yrke.   

Tyvärr har jag mött för många personer med psykiskt illamående från den manliga delen av befolkningen. Jag har hört för många situationer där personen i min åldersgrupp har gått bort för tidigt, från den manliga delen av befolkningen.

Vi behöver inte mera ödesdigra konsekvenser för att ta i beaktande pojkarnas och männens ängsla. Vi måste satsa på utvecklingen av välbefinnande samt främjande för känslan av delaktighet.

Jag gjorde en motion för att Vasa stad skulle nämna en aktör eller ett organ som ska börja kartlägga situationen för välmående av pojkar och män samt att kartlägga om nuvarande serviser räcker för behovet i Vasa.

De positiva specialhandlingarna måste utvecklas så att det tar i beaktande  pojkars och mäns specialbehov. Samt måste vi skapa inriktande serviser vid behov. Detta främjar det faktiska jämlikheten mellan olika kön. Tyngdpunkten måste vara i den förebyggande verksamheten men nuvarande situationen kräver reparerande åtgärder.

Vi måste trygga att var och en har möjlighet att gå vidare i livet i varje livssituation.

Päätös yhtenäiskoulusta

Keskiviikkona 6.6. oli ennätyspitkä Kasvatus- ja opetuslautakunnan kokous. Kokous venyi lähemmäs iltayhdeksää.
Yhtenä suurena asiana oli se, että mihin uusi Vanhan Vaasan koulurakennus sijoitetaan: rakennetaanko se nykyiselle sijainnilleen vai rakennetaanko uusi koulu Variskan yläkoulun yhteyteen. Variskan koulun yhteyteen rakentaminen toteuttaisi valtakunnallista linjausta yhtenäiskoulujen tavoitteellisesta lisäämisestä.

Päätös ei ollut itselleni helppo. Vetoomuksia tuli useita uuden koulurakennuksen rakentamisesta Vanhan Vaasan koulun nykyiselle sijainnille. Virkamiesten esitys lähti yhtenäiskoulun rakentamisesta. Osa meistä lautakunnan jäsenistä tapasimme Variskan koululla ennen lautakunnan kokousta ja katsoimme tontin, johon uutta rakennusta oli kaavailtu. Lisäksi kävelimme Variskan koululta Vanhan Vaasan koululle, jolloin tarkastelimme ympäristöä, lasten koulumatkaa ja muita turvallisuuskysymyksiä. Vanhan Vaasan koululla oli idyllinen välituntipaikka mutta lasten jättöpaikka oli mielestäni haastava.

Päädyin lopulta kannattamaan uuden koulun rakenstamista Variskan koulun yhteyteen. Yhtenäiskoulua puolsi moni asia vaikkakaan prosessi ei edennyt esimerkillisesti ja osallistavia menetelmiä olisin suonut enemmän jolloin erinäisiltä vetoomuksilta oltaisiin todennäköisesti vältytty. Huomioitavaa kuitenkin on, että koko Vanhan vaasan koulun case eteni hyvin nopealla aikataululla - lasten hyvinvoinnin turvaamiseksi. Perusopetuksen kouluverkkoselvityksessä ei Vanhan Vaasan koulu ollut toimenpiteiden osalta sijalla 1 mutta lautakunta päätyi sen asettamaan toimenpiteiden tarpeissa kärkeen. Katsoimme, että lasten tulisi saada turvallinen ja terve oppimisympäristö ja näin päädyimme väistötilaratkaisuun ja uuden koulun rakentamiseen.

Samalla kun meidän luottamushenkilöiden tulee ajaa kuntalaisten asioita on meidän katsottava asioita myös laajemmin Vaasan kaupungin näkökulmasta.  Vanhan Vaasan koulu on ikäluokkien oppilasmäärältään ongelmallinen. Yhtenäiskoulun muodostamisen kautta voimme varmistaa Vanhan Vaasan koulun oppilaille ja opetukseen tarvittavat ja riittävät resurssit. Esimerkiksi  yhtenäiskoulussa oppilashuollonpalvelut ovat oppilaiden käytettävissä viitenä päivänä viikossa kun puolestaan jos Vanhan Vaasan koulu olisi erillinen yksikkönsä olisivat oppilashuollon palvelut käytettävissä kenties yhtenä päivänä viikossa. 
Eli opetuksen laadun varmistamiseksi ja oppilaiden hyvinvoinnin takaamiseksi olen yhtenäiskoulun puolella.

Koulun muuntamismahdollisuudet mahdollistavat jatkossa myös sen, että Variskan koulu pystyy myös hyödyntämään tiloja. Tulevaisuudessa esimerkiksi alakoulunoppilaita on todennäköisesti vähemmän ja yläkoulun oppilaita enemmän - tällöin yhtenäiskoulu mahdollistaa tilojen hyödyntämisen tarpeiden mukaisesti eri ikäluokille.

Vanhan Vaasan koulun sijoituspaikka meni äänestykseen, joka jakautui 3-8. Kahdeksan oli sitä mieltä, että koulu rakennetaan Variskan koulun yhteyteen, 3 oli sitä mieltä että koulu rakennetaan nykyiselle paikalle. Asia toki etenee vielä kaupunginhallituksen käsittelyyn.

Tein lisäysesityksen, joka meni yksimielisesti läpi: 

Kasvatus- ja opetuslautakunta esittää, että yhtenäiskoulun suunnitteluun osallistetaan Vanhan Vaasan koulun ja Variskan koulun opettajat ja oppilaat sekä koulujen oppilaskunnat.

Näin  asia otetaan kokonaisvaltaisesti tarkasteluun ja kaikilla annetaan vaikuttamismahdollisuus. On aika rakentaa yhdessä opettajien ja oppilaiden kanssa paras mahdollinen yhtenäiskoulu.