Tässä puheeni, jonka pidin Henkilöstöraportin kohdalla:
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.
Kiitos henkilöstöjohtaja Leena Kaunistolle raporttia täydentävästä esityksestä.
Kaupungin henkilöstö on ollut kovilla viime vuodet. Toisaalta muuttuvan toimintaympäristön, toisaalta resurssivähennyksien vuoksi.
On huolestuttavaa, että 268 työntekijää noin 2600|sta (2574) on kokenut joutuneensa epäasiallisen kohtelun kohteeksi. Suurimmalla osalla epäasiallinen käyttäytyminen on ollut aliarvioimista (160) tai halveksuntaa (84).
Tulevalla toimintakaudella toivon, että epäasialliseen käyttäytymiseen ja työpaikkakiusaamiseen puututaan entistä tehokkaammin. On tärkeää löytää toimivia työkaluja työntekijöiden työhyvinvoinnin, työssä jaksamisen ja viihtyvyyden edistämiseksi. Työyhteisösovittelijat ovat hyvä alku tähän. Kiusaamiselle on oltava kuitenkin nollatoleranssi ei vain paperilla vaan sen on näyttävä arkisissa käytännön toimissa. Kiusaamisen nollatoleranssin on pädettävä sekä alaisten välisissä suhteissa että esimies-alaissuhteissa.
Lisäksi työnohjausta on tarjottava sitä tarvitsevalle yhtenä voimautumisen välineenä. Olisinkin toivonut tästä lukuja miten paljon eri toimialoilla on otettu työnohjaus käytäntöön; saavatko ne työntekijät työnohjausta, jotka kokevat tätä tarvitsevansa?
On tärkeää, että tehtyjä työvälineitä hyödynnetään toiminnan suunnittelussa ja kehittämisessä. Koen tärkeäksi että työhyvinvointikyselyjä toteutetaan säännöllisin väliajoin. Vieläkin tärkeämpää on tämän perusteella tehtävät jatkotoimenpiteet.
Työhyvinvointikyselyjen pohjalta laaditaan kehittämissuunnitelmat,joiden toteuttamisesta on vastuussa linjaorganisaatio. Seurantavastuu on toimialojen kehittämisryhmillä sekä kaupunkitason yhteistoiminta ryhmällä. Kyselyn pääasiallinen käyttötarkoitus on toimia oman työyhteisön hyvinvoinnin mittarina ja kehittämisen apuvälineenä. Matalimmat arvosanat ovat asiaryhmissä Työolosuhteet ja välineet sekä Edellisen työyhteisökyselyn käsittely.
Raportista ilmenee, että yksi matalimmista arvosanan saaneista oli edellisen työyhteisökyselyn käsittely. Eli työyhteisökyselyä ole käsitelty työyhteisöissä riittävällä tasolla ja tähän toivon puututtavan tulevalla toimintakaudella seurannan kautta. Lisäksi toivoisin seuraavalla kerralla tämän raportin liitteeksi eri hallintokuntien yhteenvedot saaduista työhyvinvointikyselyn tuloksista. Näin voimme paremmin konkreettisesti nähdä miten mahdollisesti päätöksemme täällä vaikuttavat käytännön työn sujumiseen kentällä.
Eli, puututaan epäkohtiin ja panostetaan dialogiseen vuorovaikutukseen. Huolehditaan heistä, jotka tekevät työtä kuntalaistemme hyvinvoinnin edistämiseksi. Se on meidän kaikkien yhteisen edun mukaista.
