lauantai 23. syyskuuta 2017

Pirkko-ilves päätyi viimeiselle tielle byrokratian kanssa


Nordic Wildlife Caren villieläinhoitolaan pääsy antoi Pirkolle uuden mahdollisuuden elämään. Niin me monet luulimme, mutta kuinka väärässä olimmekaan. Ratkaisevin tekijä ei ollut Pirkon elämäntahto tai asianmukaisen hoidon ylläpito, vaan ihminen byrokratian takana.

Läänineläinlääkärin päätösmääräys Pirkon lopettamisesta sai kansalaiset liikkeelle ja keskustelupalstat vilkkaiksi. Kuntalaiset ja paikalliset päättäjät yrittivät kuumeisesti tavoittaa aluehallintoviraston virkamiehiä. Ministeriöön yritettiin vaikuttaa, jotta määräys lopettamiselle kumottaisiin. Media oli mukana prosessissa alusta loppuun.

Mikään ei auttanut. Byrokratia oli voittanut.

Läänineläinlääkärit osallistuivat keskusteluihin vasta Pirkon lopettamisen jälkeen. He toivat julkisesti esiin Pohjalaisessa (22.9.2017) epäkohdat ja puutteet, joita Pirkon hoidossa ilmeni Villieläinhoitolassa. En ole eläinlääkäri enkä näin ollen pysty ottamaan kantaa läänineläinlääkärin tuomiin epäkohtiin saati Pirkon jalan vaurioiden vakavuuteen. Se, mihin minä ja useat muut Pirkon oikeuksien puolesta taistelleet otimme ja otamme kantaa, on tapa ja perusteet, joilla määräys Pirkon lopettamisesta tehtiin.

Määräys lopettamisesta annettiin ennen kuin läänineläinlääkärit olivat nähneet eläimen nykytilannetta ja vointia. Päätös perustui siihen, mikä oli Pirkon tila, kun hänet löydettiin. Täten en voi olla ihmettelemättä ääneen, miksi läänineläinlääkäri painotti antamassaan Pohjalaisen lausunnossa niitä mahdollisia epäkohtia, joita Pirkon hoidossa Villieläinhoitolassa oli, kun kuitenkaan päätös ei perustunut tähän. Lisäksi läänineläinlääkäri kertoo, että tapauksessa on konsultoitu useita eläinlääkäreitä. En voi olla oudoksumatta sitä, miksei kuitenkaan eläinlääkäreiden eriäviä mielipiteitä Pirkon voinnista ja hoitomahdollisuuksista tuotu julki. Mikä tärkeintä, heidän mielipidettään ei huomioitu päätöksenteossa. Lisäksi haastattelussa annetaan ymmärtää Pirkon olleen selvästi stressaantunut. Tästä huolimatta on julkisuudessakin tuotu esiin, että Pirkolla oli ruokahalu kohdillaan ja se oli saanut painoa lisää. Näin eläin ei kuitenkaan selvästi ollut niin stressaantunut, että sille ei olisi ruoka maittanut ihmisympäristössä. Lisäksi on kohtuutonta vedota ilveksen pitolupa-asioihin, kun eläin on vasta ollut muutaman päivän hoitolassa saamassa kriittisintä ensiapua, johon myös eläinsuojelulaki velvoittaa.

Jälkeenpäin voidaan selittää, mutta kansa toivoi virkamiesten osallistumista keskusteluun silloin, kun asialle oli vielä jotain tehtävissä. Aikaa ei kuitenkaan haluttu antaa. Tapausta ei haluttu uudelleen käsitellä.

Pirkon tapaus toi esiin nykyisen eläinsuojelulakimme puutteet. Erityisesti se jättää varaa laajoille tulkinnoille. Maa- ja metsätalousministeriössä on parhaillaan meneillään eläinsuojelulain kokonaisuudistus. Nyt toivonkin, että Pirkon puolesta taistelleet tuovat epäkohdan esiin lainvalmistelijoille sekä sidosryhmille. Voimme edelleen vaikuttaa siihen, että uuden lain astuessa voimaan, on luonnonvaraisillakin eläimillä oikeus uuteen mahdollisuuteen.

 

Emine Ehrström

Vaasan kaupunginvaltuutettu (vihr.)