Muut olivat sitä mieltä, että valtuustossa ajetaan nimenomaan julkisten peruspalveluiden asioita eikä sielä voida vaikuttaa yrittäjyyteen.
> Olin tästä täysin eri mieltä etteikö päätökset koskisi myös yrittäjiä. Samoin Hippi Hovi komppasi, että valtuuston päätökset vaikuttavat kyllä keskeisesti myös yrittäjinä toimiviin henkilöihin. Nostin esille keskustan tilanteen; sitä tulee ehevöittää ja elävöittää. Mielestäni Kivihakaa ja keskustaa ei tule asetella vastakkain, vaan tässä piilee mahdollisuus. Kivihakaan on sijoittunut keskeisesti suuret Ketjut. Olisiko tässä paikka ottaa tilanteessa koppi ja kehittää keskustaa hieman eri painopisteisiin eli PK-yrittäjien tukemiseen? Mahdollistetaan POP UP -yritystoiminta, jolloin yrittäjyydestä kiinnostuneet saavat kokeilla ilman pitkiä sitoumuksia ja suuria liiketilavuokria yritystoimintaa ja tuotteidensa kysyntää. Muutama hassu mökki torilla ei tätä asiaa tue, vaan pitää saada aikaiseksi suurempia kokonaisuuksia, jotka vetoavat myös kuluttajiin. Tämä kehittää niin keskustan toimintaa, luo työpaikkoja ja mahdollistaa kuntalaisten innovaatioita ilman suuria riskejä.
Keskustan
edustajan mukaan pakolaiskiintiötä ei tule nostaa ja Vaasaan tulisi
ottaa sellaisia maahanmuuttajia, jotka ovat helposti kotoutettavissa.
> Kyseenalaistan tämän lähtökohdan. Miten luokittelemme henkilön "helposti kotoutuvaksi"? Kuntapaikkakiintiöiden avulla voidaan tehdä kotouttamistyötä järjestelmällisesti. Perustuslaki sallii vapaan liikkumisen, eli kun henkilö saa myönteisen turvapaikkapäätöksen on hänellä mahdollista asettua haluamaansa kuntaan asumaan. Vaasaan tulee keskimäärin 200 pakolaista vuosittain vapaan liikkuvuuden kautta, silti kuntapaikkakiintiömme on 40 (20 myönteisen turvapaikkapäätöksen saanutta ja 20 kiintiöpakolaista). Tämän vuoksi meillä on ajoittain vaikeuksia järjestää tarvittavat palvelut, sillä ennakoiminen, järjestelmällisyys ja pitkäntähtäimen kehittämistyö on vaikeaa.
> Kyseenalaistan tämän lähtökohdan. Miten luokittelemme henkilön "helposti kotoutuvaksi"? Kuntapaikkakiintiöiden avulla voidaan tehdä kotouttamistyötä järjestelmällisesti. Perustuslaki sallii vapaan liikkumisen, eli kun henkilö saa myönteisen turvapaikkapäätöksen on hänellä mahdollista asettua haluamaansa kuntaan asumaan. Vaasaan tulee keskimäärin 200 pakolaista vuosittain vapaan liikkuvuuden kautta, silti kuntapaikkakiintiömme on 40 (20 myönteisen turvapaikkapäätöksen saanutta ja 20 kiintiöpakolaista). Tämän vuoksi meillä on ajoittain vaikeuksia järjestää tarvittavat palvelut, sillä ennakoiminen, järjestelmällisyys ja pitkäntähtäimen kehittämistyö on vaikeaa.
